Jälkeä, agia, näyttelyitä, pentuja ja tokoa

Kumma juttu, että treenejä on vaikea mahduttaa yhteen viikkoon  - lajeja kun tuppaa olemaan melkein enemmän kun viikossa päiviä ;).

Nessalla on ollut viime viikon loppu ja maanantai tylsää, se on päässyt mukaan lähinnä vain lenkkeilemään. Treenailun on hoitanut Hoppu.

Perjantaina kävin ennen töitä koiruuksien kanssa lenkillä ja jäljellä. Jäljen vanhentuessa heittelin koirille cuz kumivinkupalloja pitkin metsiä ja koirat pinkoivat niiden perässä minkä jaksavat. Välillä nenäkin joutuu käyttöön, kun kallisarvoinen pallo häviää pusikkoon. Nessan ehdotonta mielipuuhaa!

Hopun jälki oli tallattu kuivaan kangasmetsän, jonka varvikkoa peitti hyvin hentoinen lumipeite. Jälki oli neliömäinen, noin 500m, 2 kulmaa ja 6 keppiä. Vanheni vain 30minuuttia. Nyt jälki toimi. Hoppu jäljesti kuin kone, teki kulmat loistavasati ja löysi kaikki kepit. Upea Hoppis! Muutama vaihtoehto mikä viime jäljessä mätti: vieras jälki (Tuuli), liian pitkä vanhentuminen (1h) tai reilu määrä harhajälkiä (siellä nimittäin liikkui monia ulkoilijoita). Näitä onnistumisia olisi hyvä ollut vahvistaa vielä ennen talven tuloa, mutta nyt näyttää siltä ettei ehditty. Jatkossa pitää muistaa VAIKEUTTAA YHTÄ ASIAA KERRALLAAN. Etenkin Hopulla ja jäljellä. Itsevarmuutta pitää vahvistaa reilusti, jotta uskaltaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

Perjanta-iltana lähdin töiden jälkeen lenkille Tervakosken teille. Hoppu yrittää jatkuvasti vähän vedättää liian edele, kun se ei oikein ole tottunut kävelemään ihmisten ilmoilla ;). Kun pääsin kotiin, kämpässämme oli karsea metakka, kun Maken bändi treenasi yäkerrassa. Koirat ovat tottuneet tuohon korvia huumaavaan meteliin (anteeksi, musiikkiin) ja lapsetkin nukkuvat kuin pienet murmelit. Make onkin jo puhunut, että hän on osallistunut pentujen äänisiedätykseen hankkimalla yläkertaan aidot rummut. Melko uhrautuvaista, eikö?

Lauantaiaamuna oli Hopun agitreenien vuoro. Rata oli kerrankin melko helppo, olin lähinnä ajatellut, että keskitymme kaikki keinun treenaamiseen. Ei siis varsinaista ohjaushaastetta. Katsotaan, jos onnistun jostakin löytämään kätevän ratasuunnitteluohjelman, jospa saisin ratoja välillä ihan tänne näkyviinkin. Nyt siis vain kommentit. Tein keinun ensin yksittäisenä, toimi hyvin. Hopulla on välillä tapana lentää ekalla yrittämällä keinusta yli. Radan osana toimi hyvin, ainoa mitä pitää miettiä on se, ettei tule 2on 2off asemaan keinulla. Tämä ei minua haittaa, mutta tarjosi samaa tyyliä myhemmin puomilla. Siitä en välittäisi. Kun tein radan ekan kerran peilikuvana, Hoppu teki lentokeinun. Näitä siis vahvistettava. Parin rundin jälkeen tein puomia, jossa tulikin yllättävä ilmiö esiin: Hoppu luuli olevansa keinulla ja teki puomin tosi varoen. Huomasin myös, ettei alastulon paikka ole ihan selvä enää. Back to basics! Kepeilläkin tuli vielä loppusählinkiä, kun Hoppu kiilasi sieltä liikkeeni perässä ulos kolmanneksi vikasta välistä. Mun moka. Näihin huolellisuutta nuoren koiran kanssa! Hopun kanssa pitäisi käydä nyt muutama kerta tekemässä ihan omaa treeniä estetaitojen varmistamiseksi. Minun pitää myös muistaa vaalia sitä tärkeintä - mielentilaa. Alkuun se oli tässä treenissä kohdillaan, mutta lopuksi vähän lakosi, kun tuli epävarmuutta.

Aksatreenien jälkeen Hoppu, Pihka, Raiku ja Nessa pääsivät lenkkeilemään. Nurtsikentällä otettiin ilo irti ja kirmattiin täysillä ympäri kenttää koko poppoo. Aivan ihana nähdä kaikkia niin onnessaan juoksun huumassa!

Sunnuntai olikin minulle reissupäivä. Ajoimme Jennan kanssa Savonlinnaan Snowtime´s aussiepentuja moikkamaan. Pennut olivat noin 4,5 viikon ikäisiä, hirmuisen suloisia ja reippaita karvapalloja. Suloisuskerroin oli huipussaan ja riiviöintiä ei vielä ollut nimeksikään, ihkuja! Tykästyin kovasti Rioon, pentujen äitiin sekä muihin Merjan koiriin. Riffi oli ihan paras! Lisää pentukuvia tuolla: http://lurpanpoppoo.1g.fi/kuvat/Koirat/Rion+ja+Linkin+pennut/

 Ollessani Savonlinnassa, Marisa ja Marika veivät yhdessä Hopun näytelmiin, Marika lähinnä nakitettuna avustajana. Näytelmiin olivat eksyneet myös Raiku ja Nova H-arvosteluiden toivossa. Hopulle H, Novale ERI ja Raikulle T. Pojat kiittävät ja kumartavat ja lopettavat huipulla, Raiku saa vielä jatkaa sitä hoon metsästystä. Ihana, Täydellinen Raikkis!

Rio-äippä

Hoppu oli sunnuntai-illan ihmeen levoton, etenkin ennen kun pääsin kotiin. Se oli uikuttanut, ulvonut, tuijottanut ulos ja ulkona vain huidelut ympäriinsä. Olisiko hyväntuoksuinen sisko pistänyt velipojan hormoonit hyrräämäään? Tiedä häntä. Maanataina töissä levottomuus jatkui. Yleensä Hoppu vain nukkuu, mutta nyt piti vinkua, jopa haukahdella mökissään. Seurataan, mihin tilanne etenee.

Hoppu pääsi treenailemaan tokojuttuja maanantai-iltana. Paikalla oli vain Pihka-sisko, muut ryhmän jäsenet eivät päässeet tulemaan. Aloitimme tunnarilla. Hopun kanssa aloiteltiin alunperin syksyllä siten, että piilotin kaikki kapulat. Ja mielestäni pääsimme asian ytimeen: oikea kapula etsitään haistelemalla. Nyt homma on kuitenkin romuttunut, tehtävä ymmärretään nykyään: hae mikä tahansa kapula. Tänään sama juttu jatkui. Ensin oli kasa ja yksittäinen kapula. Hoppu haki kapulan. Kehuin ja palkkasin, koska toi kuitenkin oikean. Tosin haistelematta. Seuraavaksi Virpi "piilotti" yksittäisen kapulan hiekkaan. Hoppu ei hämääntynyt, vaan haki kapulan taas haistelematta, sillä se näki mihin kapula meni. Vielä yksi yritys, sama tilanne säkkien takaa. Nyt siis seuraavan kahden viikon proekti on AVATA NENÄ. Piilotan siis ensin yhtä ja ehkä myöhemmin useampaa kapula lumeen ja annan Hopun tehdä työt nenällä. Jospa se siitä.

Seuraava prjekti oli ohjatun noudon suunnat. Jätin Hopun merkille ja lähetin lelulle oikealle tai vasemmalle. Toimi hyvin, teki mielellään, joten onnistunut alkeistreeni. Vikalla minun piti titenkin pyytää, että Virpi vie vasemmalle kapulan. Minä ahne tyyppi. Hoppu kyllä meni kapulalle, mutta ihmetteli mitä kapulalle taas pitikään tehdä. Eli teki kyllä, mutta ei parhaalla fiiliksellä eikä vauhdilla. Malttia Laura!Jatketaan sis suntia vahvistaen, välillä merkkiäkin ennen lelulle pääsyä. Ja noutoja erikseen vauhdilla.

Ikuisusprojekti seuraaminen oli alkutreenistä ihan huikeaa! Hoppu seurasi pitkiäkin suoria, teki käännökset, ei häirintynyt edes ruudusta. Kivaa! Treenin loppuvaiheessa iski väsy/epävarmuus/molemmat yhdessä, joten seuraaminen alkoi lässähtää. Virpin käskytyksillä toii kuitenkin paremmin kuin viimeksi, ei laskenut yhtä alas. Näitä käskytettäviä seuraamisia pitää selvästi tehdä paljon.

Hypyn kansa törmäsin taas tuttuun ongelmaan: Hoppu ei hyppää ekalla käskyllä. Hopun moodi tehdä hyppyliikettä on hyvin hiipivä ja tuijotava. Tämä tekee myös sen, ettei se lähde ekalla käskyllä. Ja koska olen huono ihminen, hermostuin tuosta tuijotusmoodista (sillä sehän auttaa!!).  Ja sain koiran lisää epävarmaksi ja hitaammaksi. Ymärsin lopulta helpottaa ja päästää Hopun aina hyppäämään lelun luo käskyn kuultuaan. Näitä lisää! Sanan hyppy pitäisi aina olla LUPA koiralle tehdä hyppy, ei käsky. Nyt niitä vapautuksia hypyn yli lelulle hyppykäskyllä.

Alkutreeneistä meni taas oikein hyvin, olin iloinen. Mutta lopputreenit meni vähän läskiksi. Taukoja pitää muistaa pitää! Ei tehdä liikaa putkeen tai kerrallaan. Etenkin Hoppu väsyy ja sillä pitää fiilis pitää koko ajan korkealla.

Illan lopetti mukava lenkki Nessan ja Hopun kanssa pellon ympäri. Lumi kimalsi kauniisti otsalampubn valossa ja koirilla oli kivaa. Mahtavuutta!

8.1.2014 Jäljestystä, hakuilua ja aksailua

Nautin tänään vapaapäivästä koirien kanssa trenaillen. Ensin jälkeä ja akua Hopulle, lopuksi agia Nessalle. Hauskaa tehotreenailla pitkästä aikaa! Huomenna ois vuorossa viesti, perjantaina voisi jäljestelä tai tokoilla, lauantaina viestiä ja aksaa ja sunnuntaina ajellaankin Savonlinnaan Snowtime´s pentuja katsomaan. Koiramainen loppuviikko tiedossa siis.

Jäljestämään oli tarkoitus suunnata Tuulin, Marikan ja Maijan kansa, mutta aikataulu- ja muiden haasteiden vuoksi porukka karsintui minuun ja Tuliin. Ennen jälkeä koirat pääsivät vähän rallattelemaan pitkin peltoja. Raikun juoksi meinasi aiheuttaa vähän päänvaivaa Hopulle ja jopa Nessalle, mutta loppulenkki sujui jo normaalimpaan riehumistyyliin. Hoppu ja Raiku ovat niin koomisia: ne vaanivat, hiipivät ja hyökkäilevät ihan samaan tyyliin kun leikkivät keskenään. Se, mikä ei ole koomista, on että tehokaksikko oli taas kaataa minut ja Tuulin pariin otteeseen keskelle mutapeltoa. Eihän sitä voi nähdä ihmisten jalkoja, kun on tärkeämpääkin tekemistä!

Raiku teki minun tallaamani, noin 800m jäljen, joka vanheni reilun puolen tunnin ajan. Janalla (noin 20m) Raiku etsi jälkeä hyvin, mutta ei osaa vielä edetä suoraviivaisesti eteenpäin. Kun jälki löytyi, nosti Raiku hyvin oikean jäljen. Jäljestys oli tarkkaa ja varmaa, oikein hienoa työtä! Kulmat Raiku selvitti hyvin ja nejä ekaa keppiä nousi hienosti. Vikan suoran puolivälissä alkoi tuulla puuskittaisesti Hopun jäljen suunnasta, joka tuntui haittaavan Raikua paljon. Työstämisen jälkeen Raiku nosti jäljen uudestaan ja ajoi yvin loppuun. Mutta kaksi keppiä jäi jäljen lopussa jäljelle. Hyvää työtä Tuuli ja Raiku!

No sitten oli Hopun vuoro. Hopun jälki vanheni noin tunnin ja oli siis Tuulin tallaama. Hoppu lähti innokkaasti jälkeä etsimään, nosti sen oikein, mutta sen jälkeen alkoi sählätä avoimessa kohdassa jotakin. Ehkä jäljellä oli kulkenut koiran ulkoiluttajia tms? Hyvin mahdollista. Avoimelta jälki löytyi, jäljestys oli vähän epävarmaa, mutta Hoppu jatkoi. Lösimme ekan suoran kaksi keppiä, mutta eksyimme ekassa kulmassa. Hoppu ajoi siitä reilusti yli. Hoppu näytti koko ajan jäljestävän jotakin, mutta en tarkalleen tiedä mitä. Pitkän jäljen etsimisen jälkeen löytyi jälki ja yksi keppikin. Kulman ajoi hyvin. Vikalla suoralla jäljestys oli haahuavaa, eikä Hoppu juurikaan kulkenut jäljen päällä. Keppejä ei löytynyt. Kaikenkaikkiaan Hoppu oli hyvin epävarman oloinen koko jäljen ajan. Oliko syynä vieras jälki, liian vanha jälki, kostea pelto, häiriöjäljet? Kaikki mahdollisia. Nyt pitää tehdä itsevarmuutta lisääviä jälkiä, jotta saadaan taas jäljestysinto kohdilleen!

Jaa mikä jälki? Missä?

Jäljen jälkeen suuntasimme Hopun kanssa hakumetsään. Treenit tehtin pimeällä, hiekkakuopilla ja treenin tarkoituksena oli kiintorullatreenin aloitus. Maalimiehet eivät piiloutuneet, etäisyys keskilinjasta 20-50m. Ekalla irtorulla, tokalla ja kolmannella kiinto, neljännellä irto, viidennellä kiinto ja vikalla irtorulla. Ideana oli se, ettei Hoppu ottaisi rullaa liian kakana maalimiehestä, vaan tarkistaisi aina ennen rullan ottamista onko maalimiehellä a) ruokaa b) irtorulla. Sunnittelin treenin näin, sillä Hoppu on ottanut kaulassaan roikkuvaa rullaa joskus suuhun ihan huvikseen, en nyt halunnut vahvistaa pelkkää kiintorullaa. Ekan irto oli hyvä, no kyseessähän oli tuttu juttu. Tokan piston kiintorullan otti maalimiehen pienellä avulla, mutta ei tiennyt mitä sen kansa tehdä. Tuli luokseni kun kutsuin. Kolmannella oli ottanut kiintorullan hyvin pienillä avuilla. Neljännen irto hyvin. Viidennen kiintorullassa oli haasteita. Olin alunperin sanonut, ettei otossa tarbitse auttaa. Avuilla toimi. Vikalla irtorulla. 

Rullatreeniä jatketaan. Minun pitäisi muistaa roikottaa rullaa kaulassa ihan muuten vaan, jottei rulla häiritse kaulassa roikkuessa. Treenisunnitelmaa pitää yksinkertaistaa, ehkä vähemmän vaihtelua. Marisan ehdotus: eka ja vika irto, muut kiinto. Mietitään. Itse mietin sitä, että palkkaisin satunnaisesti rullan tuonnista ja korrektista irroituksesta. Nyt kun jes (lupa irroittaa rulla), usein aiheuttaa myös näytölle lähdön, mikä ei ihan olisi tarkoitus. Selkeyttää irroituksen ja näytölle lähdän vaatimuksiin lisää.

Päivän agirata oli tuollainen. Mietin ensin mit tuostakin tulee, mutta hyvinhän se meni! Ekalla yrityksellä yksi rima, muuten puhdas rata. Jee! Yksittäisiä rytmihäiriöitä radale mahtui, muun muassa 6 hypyllä olin ihan väärässä paikassa ja Nessa meinasi hypätä sen väärää kautta. 12 hypyllä olisin voinut tehdä paremman käännöksen, 15 putkeen vienti muutettiin. 5 ja 6 väliin toimi persjättö tosi hyvin.
Päivän tärkeimpiä oppeja:
Pakkovalssi vähän kauempaa, anna koiralle tilaa. Muista merkkauksessa käsi alas!
Kun jätät koiran tekemään esteitä itsenäisesti, muita pieni huomiointi (työntö, katse) tukemaan koiraa. Nyt rymäytti yhdellä kierroksella okserin alas kun en edes vilkaissut sinne päin.
Takaakierrossa katse koiran ponnistuspaikkaan, liike kohti siivekkeen ja riman rajaa.
Päällejuoksun jälkeen tulevassa käännöksessä (11-12) muista hidastaa jo päällejuoksun aikana
Kehuja tuli minulle hyvästä keskittymisestä. Ja mulla kun oli ennen treenejä semmonen huono asenne meininki. Taisi rataprofiili sopia meille ;).

26.3 Viestiä ja agilityä

Aamupäivällä lähdimme treenailemaan viestiä Haltialan pelloille Jocken ja Marikan kanssa. Keli oli mitä ihanin ja seura erinomaista ;).

Jocke teki viestiä ihan ekaa kertaa. Teimme jockelle seitsemän matkaa. Eka noin 70 askelta, siirtymät 10-20 askelta. Jocke juoksi tosi hyvin eikä tarvinnut apuja. Jocken mielestä homma oli mitä parasta: juosta nyt kahden ihmisen välillä, joista molemmat ruokkivat.

Hopulle tehtiin myös seitsemän matkaa. Eka matka noin 150 askelta, siirtymät 60 ja 70 askelta. Koska viidennelle matkalle lähteminen oli vähän epävarmaa, viimeinen matka oli vain noin 40 askelta. Ekalle matkalle minulta Marikalle Hoppu lähti tosi hyvin. Lähellä Marikaa Hoppu väisti jotakin polulla hyvin äkisti. Marikan mielestä se oli jokin haju tms. Hoppu teki saman väistöiikkeen joka kerta Marikalle päin juostessaan. Tokalla lähetyksellä Hoppu lähti vasta toisella käskyllä ja lähti sillä todella hyvin. Ekalla Hoppu vain nytkähti, muttei lähtenyt juoksemaan. Kolmannella lähetyksellä nytkähti ekalla ja tokalla käskyllä, mutta ei lähtenyt. Lähti juoksemaan, kun kehotin mene-sanalla. Vika matka helpotettiin selvästi lähetysvaikeuksien vuoksi. Vikalle matkalle lähti toisella käskyllä. Lähetyksiin kiinnitettävä Hopun kanssa huomiota ja treenit pidettävä ehdottomasti riittävän helppoina.

Nessa juoksi viisi matkaa. Noin 300m matkan jälkeen pellolla ollut polku jakaantui kahdeksi T-risteyksen tyyliin. Jatkoin oikealle kääntyen. Eka matka noin 250m, siirtymät noin 150m. Nessa juoksi hyvällä vauhdilla ja varmasti. Lähetykset toimivat hyvin. Erittäin hyvä treeni Nessalle!

Viestitreenien jälkeen Nessa ja pojat pääsivät pienelle lenkille. Nessa keskittyi omaan kuljeskeluun, pojat painimiseen. Aluksi Hopun piti näyttää Jockelle kuka on äijä ja Jocke nöyrtyi. Muutaman minuutin välien selvittelyn jälkeen pojat painivat keskenään hyvässä sovussa ja innoissaan.

Niinun aksassa Hoppu pääsi tekemään alkurataa, jossa oli aita-aita pakkoalssilla-putki-aita takaaleikkauksella. Pakka Niinulla takaaleikkausaidan takana. Ekalla Hoppu oli karkaamassa pakkovalssin merkkauksesta suoraan palkalle. Tokalla tuli ohjaukseeni, mutta uoksi palkalle täysillä putkesta ohjaustani sen kummemmin katsomatta. Kolmannella toistolla jätin lelun siivekkeen taakse ja otin alusta. Tämä onnistui, Hoppu keräsi itsensä hyvin takaaleikkauksella.Neljännelä ajoin Hopun päälle takaaleikkauksessa, jolloin se juoksi lelulle suoraan takaaleikkausta suorittamatta. Ja tätä virhettä se toisti monta kertaa. Lopulta saimme takaaleikkauksen toimimaan uudestaan. Hoppu oli treenissä selvästi väsynyt, joten treenit päätettiin pitää lyhyenä. Teimme vieä kaksi kertaa aita-putki treenin ja palkkasimme Hopun ruhtinaalisesti. Hopulle ei ole vielä hyvä tehdä agittreenejä muun treenin jälkeen, sillä silloin maksimaalisen vauhdin saaminen on nyt tärkeää eikä onnistu muiden treenien jälkeen kovin helposti.

Nessan kanssa riittä radalla haastetta. Ongelmahan siis ei ollut Nessa vaan yhdistelmä omaa, heikkoa rytmittämistaitoani ja rytmittämistä vaativaa rataa. Pakkovalssi kakkosaidalle toimi hyvin. Pakovalssiaidalta oli tarkoitus jatkaa putkeen, mutta ensimmäisellä kerralla pakkovalssini venyi liian pitkälle sivuttaissunnassa ja Nessa irtosi putken takana olevalle aalle. Oikea ohjaus olisi ollut pakkovalsi ja hypyn keskivaiheessa rintamasuunnan kääntö putkeen päin. Tokalla yrityksellä tein näin, mutta pysähdyin hetkeksi ja otin Nessaa haltuun. Tällä seurauksella Nessa meni ohi putkesta. Näin. No, oikea ohjaus ilman turhaa haltuunottohässäkkää toi oikean lopputuloksen, Nessa putkessa. Putken jälkeen aita takaaleikkausella, aita, muuri, okseri ja kepit. Kepit oli meille vaikea paikka. Okserin takana, keppien vieressä oli ihana ansahyppy, jolle Nessa ekalla radalle eksyi - tietenkin taas ohjaukseni vuoksi. Tarkoitus oli muurin ja okserin välissä ottaa koira haltuun, rytmittää ja kääntää oma liike kakkoskeppiä kohti. Tätä kohtaa jouduimme viilaamaan monta kertaa. Ekalla otin haltuun liikaa, jolloin Nessa ei hypnnyt okseria. Tokala hyppäsi okserin, mutta oma liike ei ohjannut kepeille, joten meni kepeillä väärästä kohtaa sisään. Yhdessa kohdassa unohdin ohjata muurin, joten tuli siitä ohi. Se vinkki, mikä lopulta auttoi minua oli se, että kun käännöksen haltuunotto, rytmitys ja kääntäminen tehdään jo ennen okseria, voi okserin jälkeen reilust liikkua kepeille ilman pelkoa koiran karkaamisesta ansaesteelle. Näillä vinkeillä toimi, jee! Seuraava pätkä oli kepit, muurin takaakierto, okseri, aita, pituus ja aita siten, että piti vetää lähemmälle puolelle, sille toiselle mille pituus syötti. Ekalla yrittämällä olin tolkuttomasti myöhässä, sillä jäin jumiin muurin takaakiertoon. No, sain jotenkuten pelastettua Nessan oikealle puolelle hyppyä, mutta kaunista se ei ollut. Sain vielä jatkettua seuraavan aidan, mutta sen jälkeen Nessa hyppäsi aidan väärään suuntaan. Ohjausvalintani oli nimittäin valssi, vaikka saksalainen olisi ollut parempi. Tämä kohta radasta korjattiin sillä, että työnsin muurin taakse lähempää keppejä, jolloin pääsin aikaisemmin liikkeelle. Olin jo lähes pituuden takana vetämässä Nessaa, kun pääsin ajoissa liikkeelle. Takaakierrolla saksalainen toimi, mutta nyt unohdin ohjata seuraavan esteen. Tääkin kohta saatiin lopulta toimimaan. Hypyn jälkeen oli tarkoitus jatkaa putkeen. Tässäkin kokeilimme kaikkia vierekkäin olevia esteitä: putkea, keppejä ja aata. Hups.

Päivän treeni oli erittäin opettavainen. Harmittavaa, kun jouduimme työstämään alkuosaa niin pitkään. Tehtäväksi jäi vielä noin 22 seuraavaa estettä. On jokatapauksessa tärkeää, että saimme pätkiä haastavasta radasta toimimaan. On myös kiva huomata, että Nessa kyllä tekee juuri kuten pyydän. Kartturi vain voisi oppia yleistämään vähän helpommin. Miten se rytmittäminen ja oman liikkeen hallinta onkin niin vaikeaa! Agility on kyllä haastavaa. Vaan ei kukaan luvannutkaan koskaan meille muuta. Ja parhaimmillaanhan aksa on niin siistiä!

Kotona kävimme vielä heittelemässä frisbeetä pellolla Maken kuvatessa. Kuvia sitten joskus.

Nyt odottelen kylään pientä Nauru-riiviötä. Hauska nähdä naskalihammasta ;). Saa nähdä onko Naurussa pitelemistä!

20.3 Hakua ja agia

Pääsimme hakuilemaan jo toista viikkoa peräkkäin, huippua! Treenasimme Martinlaaksossa koulun takapihalla lumikinoksissa.

Hoppu treenasi ekaa kertaa uusien rullien kanssa. Ostin Hopulle ihanat Berran oranssit rullat, jotka toimivat tulevaisuudessa ruotsalaismalisena rullana, jos nyt päätän vaihtaa norskin ruotsalaiseen. Hoppu teki uusien rullien vuoksi ihan ilmaisutreeniä. Eka näkyvissä, toka melkein näkyvissä ja kolmas piilossa. Hopulla oli vähän turhan hoppu alussa, eikä se malttanut tuoda rullia ihan sivulle asti. Tai ainakaan ihan odottaa irroituslupaa. Pari onnistunutta tuontia saatiin joka pisteestä aikaan. On aivan mahtavaa nähdä, kuinka paljon hoppu rakastaa hakuhommia! Siitä tulee vielä superpätevä ;).

Nessa pääsi myös hakuilemaan. Tarkoituksena oli tehdä Nessalle mahdollisimman selkeä treeni. Nessalla on viime aikoina tehty treenimäärään nähden turhan kikkailevia treenejä ja siitä on tullut vähän epävarma. Epävarmuus näkyy kaukoilmaisuina, Nessa siis ottaa rulan pelkästä hajusta eikä työstä maalimiehen tarkennusta loppuun saakka. Uskon, että ongelmasta päästään, kun selkeitä treenejä saadaan alle riittävästi. Muta ongelmahan tämä on ja se täytyy ratkaista.

Agissa pääsimme jälleen työstämään Soilen rataa. Radala oli 34 estettä ja riittävästi haastetta ;). Alku eli aita, kepit (aidan leieröinti), aita ja A (putken suu häiriönä), sujui hyvin. Sen jälkeen meillä oli vaikeaa. Hyppy syötti seuraavan hypyn taakse, kolmannen hypyn käännös levisi, hypylle lähetys toimi, mutta hypyltä Aan alla olevaan putkeen ohjaaminen oli vaikeaa. Putkesta sain aidan kierron onnistumaan, mutta hyppy ja kepeille kahden ansahypyn taakse tuotti suuria vaikeuksia. Tässä olisi ehkä pitänyt hyödyntää eilen putkijarrusta opittua asiaa, lähettää pituudella ja siellä kääntämisen sijasta juosta hypyn taakse ohjaamaan kepeille. Parhaan onnistumisen sain, kun otin pituuden jälkeen haltuun, vedin pois ansahypyltä ja lähetin sen jälkeen ajoissa kepeille. Keppien jälkeen saimme hyvää pätkää, muistaakseni radan loppuun saakka. Ei vaan itseasiassa viittä vaille radan loppuun, vikan esteen unohdin ohjata ja koira livahti putkeen Aan sijaan. Suora putki-rengas-aita-pituus kohta sujui hyvin valssilla eräistä epäilyksistä huolimatta ;).

Hoppu teki radanpätkiä.
- Rengas-hyppy ja valssi-pussi
Hopun oli vaikea hakeutua renkaaseen oikein. Minun piti asettua keskiosaan vastaanottamaan. Tätä treenattava lisää. Hakeutui ensin valssissa selkäni taakse, sillä fokusoi lelulle pussin takana niin vahvasti. Jouduin ottamaan kunnolla haltuun eteeni, jotta ei hakeutunut väärälle puolelle. Ihana vauhti pussiin!
- Putki-aita ja päällejuoksu-aita
Tämä onnistui heti. Jee!
- Aita-aita-aita
Keskimmäinen aita päällejuoksuna takaa ja pakkovalssilla. Jätin lelun kolmennen hypyn taakse, joten Hoppu yritti rynniä suoraan sinne. Kuunteli kuitenkin. Vauhti hyvä lelulle.
- Aita-aita-aita-putki
Se Nessan kanssa tosi vaikea pätkä aan jälkeen. Niisto kolmoselle, lähetys neloselle ja liike putkeen. Toimi hyvin! Vähän alkoi väsymys painaa ja vauhti hidastua.
Ihana Hoppis, aksa alkaa sujua ja vauhti olla paremmin kohdallaan. Kiva juttu!

19.3 Tokoa ja agia

Päivällä lähdin Hopun ja Nessan kanssa tokoilemaan ja aksailemaan ATD halliin.

Nessan kanssa oli tarkoitus tehdä kivoja noutoja vieraalla kapulalla. Nouto kun ei kuulu Nessan lempipuhiin. Etenkin vieraan kapulan nostaminen käy välillä HITAASTI. Ja välillä minulla palaa vähän käämit tämän kanssa. Ja sehän tunnetusti nopeuttaa...not. Agenda toimi äärimmäisen hyvin! Palkkasin kaikista kapulan nostoista heti jessillä ja lihapullalla ja johan alkoi kapulan nostaminen nopeutua! Noutoja palkkailin heti nostamisesta ja loppuasennosta. Etenkin loppuasento pitää nyt tehdä Nessala hyvin palkitsevaksi, jotta Nessa hakeutuisi siihen niin nopeasti kuin mahdollista. Teimme noutojen jälkeen vielä seuraamsta. Se oli kovin innokasta ja vauhdikasta. Loistavaa!

Nessan aksapätkässä keskityin ainoastaan kontakteihin, pääasiassa puomin alastuloon. Tein pelkkiä alastuloja sivulta putkeen vapautellen ja uudestaan alastulolle, koko puomia vapauttaen heti ja vähän pysymistä vaatien ja ihan pelkkää alastuloa palloa edellä vierittäen. Nessa teki puomia vauhdilla ja hakeutui hyvin 2 on 2 off asentoon. Hyvähyvä!

Hoppu jatkoi eilisen puuhia, keskityimme taas pääasiassa seuraamiseen. Tänään sujui paremmin kuin eilen. Hoppu teki innokkaammin ja teknisesti paremmin. Teimme myös jääviä, jotka sujuivat kivasti.

Agissa teimme ainakin alastuloja, muuta en muistakaan.

Kun olimme tehneet omatoimitreenimme ja päivälenkkimme, suuntasimme kohti Niinun agitreenejä.

Hoppu pääsi aksailemaan ensin. Teimme ensin pakkovalssia palkkaamalla pakkovalssihypyn jälkeen. Ensin unohdin vähän merkkauksen tärkeyden ja jouduin peruuttelemaan esteellä, toisella kerralla unohtui kunnon ohjaus esteen yli. Kun sain nämä kaksi asiaa kohdilleen, Hoppu luki pakkovalssiohjauksen hyvin. Pari kertaa palkka liikkeeseen tulemisesta pakovalsiin jälkeen, sen jälkeen esteeltä pakkovalssin jälkeen. Hoppu tuli ohjauksin hyvin mukaan.

Hopun toisena treeninä oli kaareva suora. Ensin hyppy-putki-hyppy, jonka takana Niinu palkkaamassa. Tämä meni hyvin, Hoppu fokusoi hyvin palkalle. Hyppyjä lisättiin asteittain siten, että viimeinen sarja hypy-putki-hyppy-hyppy-hyppy-putki. Koska hypyt eivät olleet suorassa kaaressa, oma rytmitys ja juoksulinjan valinta oli tärkeää. Hoppu hakeutuu esteille hyvin, mutta juoksee ohi, jos juoksulinja mättää. Hoppu eteni hyvin ja liikkeeni mukaan, kovin valaiseva ja hyvä treeni!

Nessa teki kahta yksittäistä treeniä. Eka pätkä tehtiin ensin esteelle 9 asti eli puomille. Pätkä oli muuten onnistunut ja liikkuva, mutta juuri ennen puomia jäin turhaan himmaamaan ja haltuunottamaan kauas estyeestä, kun olisi ollut parempi mennä lähemmäs estettä kääntämään. Toisella tein alusta eteenpäin, nyt kasi onnistuneempi. Tällä taisi onnistua radan loppuun saakka. Tein radan vielä kerran, muutama ohjaus muutettiin. Kivasti sujui tämäkin kerta. Rata loi vahvasti uskoa omaan tekemiseen, sillä liikkuminen tuntui onnistuvan ja teimme Nessan kanssa toimivaa yhteistyötä. Jee!

Toinen rata olikin haastavampi. Käännöksiä viilattiin muutamien esteiden sarjassa, kunnes ne alkoivat pikkuhiljaa sujua. Muutama pointti: jätin jälleen takaaohjauksen puolitiehen. Tämä muistettava! Yhdessä kohdassa jätin köäännöksen tekemättä aikaisemmalla esteellä ollakseni edellä, mutta sainkin linjan hyvällä käännöksellä niin edulliseksi, että työ kannatti tehdä aikaisemmin. Näitä yritettävä oppia lukemaan. Ja lopuksi vielä putkijarrusta: se ei ole aina hyvä idea. Voi olla parempi, kun pääsee ajoissa liikkeelle ja liikkuu vauhdilla putken päähän kääntämään, kun jäädä jarruttamaan, jolloin oma liike putken lopussa painaa koiraa eteenpäin.

Kaikenkaikkiaan aivan loistotreenit ja huippufiilis! Kiitos jälleen Niinun ;).

14.5 Futista, tottista, alastuloja ja tarkkuusetsintää

Tänään oli prinsessafutiksen vuoro. Töistä hakemaan lapset, kotiin, vaatteiden vaihtoon ja kohti Rajamäkeä ja futistreenejä.

Sara loisti tänään pinkissä T-paidassa futistreeneissä, reipas pikkufutari!

Eetu lähti kanssani Nessaa lenkittämään ja toimi apuna tarkkuusetsinnässä. Piilotin Nessalle kerran 2 sentin kolikkoa, kahdesti pientä metallirengasta. Tänään kaikki kolme tarkkuusetsintää onnistuivat vauhdilla, tarkasti ja hienolla maahanmenoilmaisulla. Hienoa työtä! Kaikki etsinnät nurmikolla, ei selvää tallausta.

Tarkkuusetsinnän jälkeen tein Nessan kanssa vähän agin alastuloja puistonpenkeillä. Meni alas vauhdilla ja pysyi yhtä virhettä lukuunottamatta hyvin oikeassa asennossa. Ihan perussuorittamista, jota yritän muistaa vahvistella läpi koko pentuprojektin. Omaa liikehäiriötä pitäisi näihin lisätä.

Pienen lenkin jöälkeen tein vielä pienen pätkän seuraamista futiskentän viereisellä nurmikolla. Muutamia pyörähdyksistä asennonottoja, jotka sujuivat kivasti ja niistä vauhdilla muutama seuraamispätkä. Seuraamisessa kontakti, fiilis ja tarkkuus kohdillaan. Vielä kun tämä saadaan pidettyä pidemmissä pätkissä, häiriössä ja vielä läpi kisatilanteen.

Illalla kävimme mamskun kanssa vielä lepuuttelemassa mieltä pellolla, auringonlaskun hiljaisuudessa.

13.5 Tarkkuusetsintää pellolla

Meillä vietettiin äitienpäivää varaston siivoamisen merkeissä. Jatkettiin siis siitä mihin eilen jäätiin.

Kun lapset olivat päiväunillaan, livahdin Nesmun kanssa päivälenkille. Päivälenkillä teimme vähän alastuloja kivillä ja kannoilla. Tuossa mamskun tyylinäyte:

 

 

Lenkin lopussa päädyimme junanradan viereiselle pellolle, jossa tein Nepen kanssa kolme tarkkuusetsintätreeniä. Pellolla oli kuumaa ja kuivaa. Tallasin ruudut sellaiselle alueelle, jossa oli matalan heinikon lisäksi vähän varvikkoa. Ensimmäisessä ruudussaoli pieni metallinen avainlenkki, jonka olin tiputtanut varvikkoon. se tuotti ongelmia, siis oikeasti ongelmia. Nessa ei tahtonut löytää esinettä millään, vaikka etsi ja etsi. No, jostakin syystä neiti ei suostunut etsimään kunnolla varvikkojen kohdalta. Tiedä sitten miksi. Nessa väsyi jopa etsimisestä niin paljon, että alkoi valeilmaista. Jäi toki heti kiinni tuosta, mutta vähän tylsää... Löysi esineen vasta kun osoitin varvikkoon suoraan ja kehotin painokkaasti etsimään. Tein toiseen varvikkoon uuden piilotuksen, josta metallirengas löytyikin jo varsin kätevästi. Vähän oli kummallista. Kolmas tarkkuusetsintä oli eri ruudussa, esineenä pieni kolikko. Sen löytäminen ja ilmaiseminen sujuivat oikein hyvin, ei minkäänlaisia ongelmia.

11.5 Kontaktitreeniä

Suuntasimme aamulenkillä kohti Impivaaran hallien agikenttää kontaktitreeniä varten. Teimme ainoastaan alastuloja, kun en halua enää rasittaa Nessaa liiaksi.

Aloittelimme puomin alastulolla. Lähetyksiä monesta suunnasta, minä paikallaan tai eri suuntiin liikkuen. Vapautukset pääsääntöisesti heti etutassujen koskettaessa maahan, välillä vaadin pysymään lyhyen aikaa 2 on 2 off asennossa. Kertaakaan Nepe ei varastanut kontaktilta, vaikka olin heittänyt pallon jo liikkeelle. Nessa hakeutuu oikeaan alastuloon pääsääntöisesti melko vauhdilla, välillä pientä hidastelua. Palllona jalallinen vinkupallo, yksi Nepen ehdottomista lemppareista.

Puomin jälkeen tein Aan alastuloa. Aalla Nessa yritti laiskotella, teki muuten hyvän alastulon, mutta unohti takatassut maahan ;). Pienen muistuttelun jälkeen alastulot alkoivat sujua. Ei varastamisia, suoritukset vauhdikkaita.

Olipa hyvä treeni!

Nesmulla vielä kaksi viikkoa odotettuun synnytykseen. Jännää!

9.5 Agia

Tänään oli ohjelmistossa agia ja lasten kevätjuhla. Pääsin lähtemään töistä siedettävästi (kerrankin!), joten ehdin hyvin kävellen lapsia hoidosta hakemaan. Oli mukava aurinkoinen kävelykeli.

Nessa pellolla lastenhakulenkillä. Heitä jo, heitä jo!

Lasten kevätjuhla oli jälleen kiva tapahtuma. Kolmen Röykän perhepäivähoitajan kaikki lapsukaiset esittivät opettelemiaan lauluja ja leikkejä, kukin oman kykynsä mukaan. Saralla ja Pinjalla eli ryhmän eskariin suuntaavilla oli oma lauluesitys juhlan päätteeksi. Ihme ja Kumma. Tytöt olivat tosi taitavia!

Suuntasin suoraan juhlista agitreeneihin Nessan kanssa. Nämä olivat nyt sitten ne ihan vikat treenit ennen pentusia. Ja taas treenasimme miniesteillä. Kepit alkoivat olla jo melko hidasta ja hankalan oloista menoa, joten niitä ei tehty kuin kerran. Tuossa illan agirata. Huomioi, että agirata pirretty minun muististani, mittasuhteet voivat siis heittää rankastikin.

Ekalla yrityksellä ohjasin kakkoshypyn vähän kauempaa sillä seurauksella että kaarros venähti, korjauksena oli niisto kakkoselle ja sehän toimi. Kolmoselle tein jaakotuksen ja heitin putkeen. Kutosella haltuunotto ja valssi, heitto seisalle. Tein ensin kasi-ysi väliin persjätön, mutta kaarros venähti. Hyvin ajoitettu valssi käänsi Nessan hyvin keppien suuntaan. Kympin huonoon suuntaan tehty valssi käänsi Nessan ekalla kierroksella  hyppäämään hypyn 11 väärään suuntaan. Valssi kohti 11 siivekettä korjasi ongelman. Heitto taakse ja valssi muurin ja esteen 13 väliin. Putkesta hyvä haltuunotto ja oma sijainti jo reilusti Aalla, 16 päällejuoksu ja ennen 17 kunnon hidastus ja jaakotus, jotta hyvä käännös. Puomilla oma rytmitys olisi voinut onnistua paremmin, jotta olisi mennyt hyvin loppuun saakka. 19 päällejuoksu, otti kepit ekalla oikein (enempää ei niitä tehtykään). Keppien jälkeen valssasin esteelle 21 ja takaaleikkasin putkella. 23 pakkovalssi, ajoissa liikkeelle, joyta ehtii pussin päähän ottamaan haltuun. Tätä ei enää ehditty saamaan onnistumaan.

Kaikenkaikkiaan kivat ja mielestäni oikein onnistuneet treenit! Mutta kyllä Nepestä huomaa, että sen on OIKEASTI päästävä agitauolle. Minun oma pieni taisteluvankkurini ;).

26.5 Tottista ja kotiaksailua

Aloitimme aamun koiruuksien kanssa reilun puolen tunnin pyörälenkillä. Nessa jaksoi lenkin hyvin ja Prliis juoksee pyörän vierellärauhaisaa tahtia kuin olisi aina pyöräillyt. Varsin mukava aamun aloitus ;).

Pyöräilyn jälkeen suuntasimme Röykän tottiskentälle. Nessalle vahvistettiin noutamista. Ensin tein pari hyppynoutoa madalletulla hypyllä. Sujui ihan hyvin, mutta intensiivisyyttä voisi olla enemmän. Hyppynoutojen jälkeen tein tasamaanoutoja. Pääasiassa jätin Nessan istumaan, toin kapulan väliimme ja pyysin tuomaan, palkka hyvästä vauhdista vaihtelevissa kohdissa. Tässä sama kuin hypyissä, laukkaa kyllä muttaei täysillä. Ehkä annamme tässä hieman anteeksi mammalle ;). Yksi vahvistettava asia on kapulaan kunnolla tarttuminen. Nessa ottaa kapulan suuhun,mutta saattaa ottaa sen niin heikosti että se lähes tipahtaa suusta liikkeellelähdössä. Vauhdikkaiden noutojen jkälkeen tein vastaavaa hyvin lyhyellä matkalla. Nyt kriteerinä kunnon ote ja korrekti eteentulo. Nämä ovat hitaita, mutta katsotaan jos yhdistelemällä pääsisimme tässäkin asiassa eteenpäin.

Prilla pääsi myös tottistelemaan. Tein Prillalle ensin pari noutoa tarkoituksena vaan palkata kun tulee lujaa minuun päin kapula suussaan. Ekoilla kerroilla heitin kapulan, Prilla juoksi kapulalle, otti suuhun ja lähti tuomaan lujaa minulle päin. Juuri kuten pitikin ;). Tämän jälkeen tein samaa kuin Nessalle: jätin Prillan istumaan, tiputin kapulan ja menin itse noin 20m päähän. Kun pyysin Prillaa tuomaan, se ampaisi lujaa luokseni ohi kapulan, tajusi virheensä, haki kapulan ja tuli lujaa luokse. Näitä toistettiin pari kertaa samalla lopputuloksella. Ehkä tämän treenin aika ei ole vielä... Teimme lelulla pieniä perusasentotreenejä ja yksittäisiä seuraamisaskelia. Näissä alkaa mielenkiinto rakoilla, ehkä namilla toimii näissä paremmin. Lopuksi teimme vielä jääviä leluavulla, istumista, maahanmenoa ja seisomista. Seisomisessa heitin lelun taakse, maahanmenossa avustin viemällä lelun alas etujalkojen väliin ja stumisessa nostamalla käden ylös lelun kanssa. Näitä tehtävä lisää, jotta apuja saa pikkuhiljaa vähentää

Tottiksen jälkeen lähdimme vielä metsälenkille,jonka yhteydessä tein jumppatelineillä alastulon vahvistamisia kontaktisuorituksia varten. Nessa tarjoaa alastuloa nopeasti ja varmasti, alastuloon keskittyen turhia minuun vilkuilematta. Näitä pitää nyt muistaa tehdä lähes koko mammaloman ajan, koska ne vahvistavat hyvin oikeaa asentoa ihan oikeita kontaktisuorituksia varten.

Prilla ei ole aikaisemmin tehnyt alastuloja näillä jumpatelineillä, joten ensimmäiset toistot menivät vähän ihmetellessä. Noin viiden toiston jälkeen Prilla alkoi jo tarjota itse telineelle kiipeämistä ja oikeaa asentoa. Hakee kuonolla hyvin alas, kohti palkkauskohtaa.

Työpäivän jälkeen lähdimme vielä vajaan tunnin iltalenkille Tervakoskella. Lenkin aikana tein sekä Nessalle että Prillalle paljon puiden ja tolppien kiertoja. Prillaa voi lähettää kiertämään jo melko kaukaa, myös vastapäivään ja jopa kolmen puun ympäri peräkkäin. Ja kun Prilla tietää mitä tekee, se tekee sen myös täysillä. Työnteon intensiteetti on kerrassaan upeaa katseltavaa.

Kiertämisten lisäksi vahvistin Nessalle alastuloa tien sivussa sijainneen vierärinkannen päällä. Nesmu teki alastulot vauhdikkaasti ja varmasti. Tein alastuloja myös Prillalle joka pienen jännityksen jälkeen viemärinkannen päälle kiivettyään tarjosi alastuloasentoa ihan itse!

22.4 Edustamista, piha-aksaa ja jäljestämistä

Tänään meillä kävi piipahtamassa useita vieraita tutustumassa Nessaan ja siinä sivussa myös Prillaan. Nessa juoksi innoissaan pallon perässä metsiä pitkin ja yritti saada pallon lentämään myös taukojen aikana. Milloin ei pallo lentänyt niin tehtiin temppuja ja nautittiin silityksistä. Nessan taivas siis ;).

Pihalla Nessa pääsi tekemään alastulotreenejä. Prilla teki myös alastulotreeniä ja sen lisäksi pääsi juoksemaan putkeen. Prillan mielestä putki on ihan paras!

Illalla lähdettiin vielä jälkimetsään molempien ötököiden kanssa.

Prilla jäljesti noin 300m pitkän kaarevan jäljen, jossa oli neljä lihapullapurkkia. Vanheni noin 50 minuuttia. Jäljesti vauhdikkaasti ja itsevarmasti kaarevuudesta huolimatta. Tarjosi itse maahanmenoa purkeilla. Hyvässä mallissa siis tuo jälkihomma!

Nessa teki noin 600m pitkän jäljen, jossa oli 5 kulmaa ja 5 keppiä. Vanheni tunnin. Noin 20m jana, nosti oikean jäljen. Jäljesti tarkasti, palasi jopa takaisin jos etsi keppejä. Siistä työtä!

Jälkien vanhentuessa Nessa teki vielä tarkkuusetsintää. Etsittävänä oli pieni kuulakärkikynän jousi. Ekalla löytyi hyvin, otti suuhun ilmaisussa (mitä ei pitäisi tehdä). Tokalla löysi hyvin, mutta ottaessaan suuhun hävitti. Sitkeän etsimisen jälkeen löysi. Tuo suuhun ottaminen ilmaisun yhteydessä pitää nyt saada pois. Siihen on keksittävä jotakin, mutta mitä?

21.4 Piha-agilityä

Tänään aksailtiin Nessan ja Prillan kanssa pihalla.

Prillis pääsi paitsi juoksemaan putkeen ja tekemään alastuloja, myös tekemään pientä rataa. Prilliksen rata merkattu normaalein numeroin. Vaikka pätkä näyttää yksinkertaiselta, jouduttiin sitä vähän työstämään. Huomaa, ettei Prilla vielä osaa hakeutua eteenpäin tai oikealle puolelle ohjaajaa, putkeen sitäkin lujempaa ;). Irtoamistaesteille rakennettiin lelun avulla yksi aita kerrallaan ja lelulla treenattiin myös oikealle puolelle hakeutumista. Kun rata saatiin lopulta tehtyä, oli kyllä oikea voittajaolo! Prillis on niin taitava pikku-aussie!

Nepen kanssa vahvistettiin alastuloa, rallitettiin hupaisteluna Prillan rataa ja treenattiin suluissa olevaa pikkupätkää siten, että kakkonen suoritettiin poispäinkäännöksellä.

20.4 Agilityä

Tänään lähdimme paikkailemaan keskiviikkona Satulinnassa tehtyä Niinun treenirataa. Alku sujui hyvin sujuvasti, samaA:n jälkeinen elämä tuotti vaikeuksia mitä keskiviikkonakin väännettiin. Loppurata, jota ei ehditty tehdä keskiviikkona, saatiin toimimaan oikein hyvin. Nessa jaksoi tehdä vajaan puoli tuntia hyvällä sykkeellä. Tämä oli nyt meidän viimeinen ratatreeni kohtuullisilla aitakorkeuksilla, nyt aloitetaan sitten keskittyminen rauhallisempiin lajeihin mammaloman ajaksi.

Nessan treenin jälkeen Prillapääsi vähän aksailemaan. Prilla irtosi hyvin mutkaisiin putkiin ja jopa mustaan putkeen. Tein vähän siivekkeiden kiertoja sekä ohjauksien alkeita, aloittelimme myös puomin alastuloa. Pidän tosi paljon Prillan tavasta tehdä töitä, se kiihtyy nollasta sataan kun aletaan hommiin ja pystyy silti keskittymään täysillä. Se on kerrassaan mahtava otus!

18.4 Jäljestystä ja agia

Tänään lähdettiin jäljestämään Nessan ja Prillan kanssa. Ihanaa kun lumi sulaa ja pääsee jälkihommiin!

Prillalle kevään oletettavasti ensimmäinen jälki ja oletettavasti myösensimmäinen ei-namijälki. Prillalla jäljelläneljä purkkia, joiden välillä 40-50 askelta jäljestettävää. Ei janaa, vanheni noin 15 minuuttia. Prilla ihmettili alkuun, mutta jäljesti hyvin idean tajuttuaan. Kaikki purkit löytyivät ja avun kysely väheni loppujäljestä selvästi. Pätevä pieni paimenotus!

Nessalle noin 300m jälki, jossa kaksi kulmaa ja 5 keppiä. Pieni noin 10m jana, nosti hyvin oikean jäljen. Ohitti ekan kepin, muut ilmaisi hienosti. Hyvää, vauhdikasta jäljestystä!

Illalla Nessabn aksatreenit Niinu Linnan johdolla. Treeniradassa löytyi jälleen riittävästi haastetta ;). Kakkosesteelle tein niiston. Niinu keksi mikä niistossa on mättänyt, en vie kättä riittävän pitkälle esteen yli. Kun tämä korjattiin, niistio sujui tosi hyvin. Keinun nopeaa syuorittamista vahvistettiin namipalkalla. Näitä pitäisi tehdä selvästi lisää, sillä parin vahvistuksen jälkeen keinu tosi nopea! Puomi tämän päivän treeneissä tosi hyvä! Muuten tänään oli vähän löysää tekemistä ja liike vähän väärään aikaan vähän väärään suuntaan. Ylihuomenna mennään paikkailemaan tämän päivän treenejä. Hyvää oli se, että Nessa jaksoi hienosti tehdä hommia vaikka masu jo kasvaakin vauhdilla. Agitauko häämöttää....

15.4 Oreniuksen koutsauksessa Nastolassa

Tänään ajoimme Nessan kanssa Nastolaan agilitaamaan. Koutsina Juha Orenius.

Treeninä oli haastava rata, jossa oli paljon tekemistä ;). Miten rata sitten tehtiin. 2 esteelle pakkovalssi, 3 niisto ja persjättö, 4 valssi. 4 valssi teki tosi tiukkaa, joko vein liian pitkälle enkä lähtenyt liikkumaan tai sitten en heittänyt neloselle riittävän selvästi ennen liikettä. Saatiin se lopulta toimimaan. 7 esteelle poispäinkäännös 7 ja 8 esteiden välistä. Kepeille haki hyvin itsenäisesti,kerran askel liikaa putkeen päin,jolloin irtosi putkeen. Kepeiltä poispäinkäännös putkeen, irtosi hyvin. Valssi 11 esteelle. Teki puomin vauhdilla loppuun saakka. Esteelle 15 taakseheitto, 16 lähetys ja vauhdilla liikkeelle. 18 oli vaikeasaada hyvää välistävetoa, olisi pitänyt tehdä vielä vahvempi hidastus. Hyvä vinkki on kääntää jalat kohti estettä 20 välistävedon apuna. 20 esteelle pakkovalssi (tarkkana ettei irtoa puomille), putkelle putkijarrutus ja ripein jaloin esteen 22 niistopersjätölle, 23 valssi.Olihan siinä tekemistä, mutta opittiin taas paljon!

Palautetta tuli rohkeasta ohjaamisesta, Nessan hyvästä hyppytekniikasta ja siitä kuinka hyvin se lukittuu esteelle. Juha kannusti tekemään yhtä rohkeaa ja liikkuvaa ohjaamista myös kisoissa, pyrkiä suorittamaan joka este maksimaalisesti lopputulokseen liikaa keskittymättä. Tuloksia tulee sitten ajallaan.

Kiitos Evelle treenimahdollisuudesta!

14.4 Valssikurssi Satulinnassa

Tänään meillä oli Nessan kanssa agilitykurssi ennakoivasta valssauksesta Satulinnassa, Espoossa Niinu ja Teemu Linnan johdolla.

Ensin kävimme läpi ennakoivan valssauksen teoriaaja sen jälkeen meillä olisi kaksi ratatreeniä, joissa molemmissa pääsi valssailemaan reilusti.

Treeneissä huomasi, että valssaaminen alkaa pikkuhiljaa sujua. Tärkeää on ennakoida ja liikkua ajoissa seuraavaan suuntaan. Niinun rata saatiin tehtyä pätkissä läpi ja Teemun 23 esteen rata saatiin treenin lopuksi tehtyä nollalla läpi. Agifiilikset katossa!