Pitkästä aikaa arkivapaa eli koko päivä aktiivista koirapuuhailua :-). Myös pieni ihme on tapahtunut - kotisivut alkoivat uusiutua.
Päivällä suuntasin koko poppoon eli Nessan, Hopun ja Pihkan kanssa treenailemaan ja lenkille.
Ekana pysähdyimme treenikentälle. Nessan kanssa oli tarkoitus tehdä vähän hyvän mielen tottistelua eli alkaa tehdä tottisteluun oikeaa viretilaa. Nessa on ihan innoissaan kun otan sen autosta ja alan kaivaa tottisvermeitä. Kentän laidalla koskin pantaan ja sanoin tottista. Palkkoja pelkästä sivulletulosta ja puolikkaasta askeleesta. Yritin haukuttaa palkkaamisen yhteydessä. Uudet geelipallot eivät toimineet oikein hyvin, tottispalkkaa pitää Nepen mielestä selvästi saada retuuttaa. Ehkä ne nahkarätit... Treeni jatkukoon. Nyt me keskitymme vain tähän vire- ja tunnetilaan.
Levättyään Hopun treenin ajan Nessa pääsi aksaamaan. Puomi oli ikävä kyllä kerätty sivuun, mutta teimme aan kontakteja. Muuten Nessa pysyi hyvin, mutta pysähdys ja liikkeellelähtö aiheutti haasteita. Myös omalla nimellä kutsuttaessa karkaamisen houkutus noudi ylivoimaiseksi. Tuota nimellä kutsumista täytyy muistaa häiriönä tehdä. Nessahan saa poistua kontaktilta ainoastaan TULE käskyllä. Vauhti oli kohdillaan :-).
Hoppu pääsi treenikentällä ainoastaan leikkimään. Yritetään välttää Nessan kanssa tehtyjä virheitä ja keskitytään heti siihen tunnetilaan. Berran karvafleecelelu on edelleen ehdottomasti Hopun paras lelu. Hoppu ei tällä hetkellä taistele kovin paljoa, vaan luovuttaa herkästi. On kuitenkin aktiivisesti saaliin perässä. Leikkimistä ja myös tuota taistelua nyt vahvistettava. Kun Hoppu voitti lelun, juoksin vähän matkan päähän ja Hoppu toi lelua minulle. Leikimme pienen hetken ja Hoppu pääsi autoon leikin vielä ollessa aktiivista.
Nessan agin jälkeen Hoppu pääsi leikkimään palloilla. Yritin tehdä kahden pallon leikkiä, mutta ongelmaksi muodostui ekasta pallosta irrottaminen, aivan kuten veljellään Novalla. Tein jonkin aikaa sitä, että irroitti kun irroitti ja hain sitten toisen palloista aktiiviseen leikkiin ja tovin sitä että kun Hoppu tuli lähelleni, pyysin irti ja lennätin pallon heti toiseen suuntaan. Vielä on tekemistä tuossa. Tottiskentältä poistuttiin vielä kun pallopeli oli huippua ja mentiin tekemään vähän aksaa.
Tein pallon kanssa pari suoraa aitaa vapautus pysähtyneelle pallolle ja pari siivekkeen kiertoa molempiin suuntiin vapauttamalla pallolle ja palkkaamalla sen jälkeen kierrosta toisella pallolla. Näitä voitaisiin tehdä vaikka kotipihassa, jos vain muistettaisiin. Vähän alkoi pojalla puhti loppua, joten enempää ei aksailtu tänään.
Treenikentältä ajoin metsään, jossa Hoppu ja Pihka pääsivät jäljelle, Nessa tarkkuusetsintää tekemään.
Tallasin Nessan tarkkuusruudun ryteikköön. Siis kanto, risuja, oksakasoja...ja jätin esineen, joka oli kuulakärkikynän pää, kannon taakse. Pitkään Nessa joutui etsimään ja ihmetteli ryteikköä, mutta löysi lopulta. Reagoi kyllä heti kun haju osui nenään. Vanha virhe nousi taas esiin, ilmaisussa Nessa meni maahan ja otti esineen suuhun. Oikea ilmaisuhan meillä olisi vain mennä maahan.
Pihkalle namijälki, joka meni taas hyvin pätevästi. Marika kertoikin, että Pihka on tehnyt namijälkeä melko paljon. Ei siis ihme, että se on niin pro <3.
Hopulle purkkijälki eli metsään tallattu jälki, jossa keppien tilalla purkit. Muistinko jättää kepit purkkien päälle, no en. Ehkä ensi kerralla... Purkeissa omia nameja. Aloituspisteen sentään muistin merkata. Hoppu höyrysi purkeille aika vauhdilla, mutta ei niin tarkasti kun olisin toivonut. Välillä Hoppu otti mielestäni ilmavainun ja painui suoraan purkille eikä jäljestänyt. Ekalla tarjosi maahanmenoa, muilla olisi posottanut suoraan ohi. Parempi palkka purkkeihin siis. Mutta nyt palataan namijälkiin tarkkuuden lisäämiseksi.
Päivällä suuntasin koko poppoon eli Nessan, Hopun ja Pihkan kanssa treenailemaan ja lenkille.
Ekana pysähdyimme treenikentälle. Nessan kanssa oli tarkoitus tehdä vähän hyvän mielen tottistelua eli alkaa tehdä tottisteluun oikeaa viretilaa. Nessa on ihan innoissaan kun otan sen autosta ja alan kaivaa tottisvermeitä. Kentän laidalla koskin pantaan ja sanoin tottista. Palkkoja pelkästä sivulletulosta ja puolikkaasta askeleesta. Yritin haukuttaa palkkaamisen yhteydessä. Uudet geelipallot eivät toimineet oikein hyvin, tottispalkkaa pitää Nepen mielestä selvästi saada retuuttaa. Ehkä ne nahkarätit... Treeni jatkukoon. Nyt me keskitymme vain tähän vire- ja tunnetilaan.
Levättyään Hopun treenin ajan Nessa pääsi aksaamaan. Puomi oli ikävä kyllä kerätty sivuun, mutta teimme aan kontakteja. Muuten Nessa pysyi hyvin, mutta pysähdys ja liikkeellelähtö aiheutti haasteita. Myös omalla nimellä kutsuttaessa karkaamisen houkutus noudi ylivoimaiseksi. Tuota nimellä kutsumista täytyy muistaa häiriönä tehdä. Nessahan saa poistua kontaktilta ainoastaan TULE käskyllä. Vauhti oli kohdillaan :-).
Hoppu pääsi treenikentällä ainoastaan leikkimään. Yritetään välttää Nessan kanssa tehtyjä virheitä ja keskitytään heti siihen tunnetilaan. Berran karvafleecelelu on edelleen ehdottomasti Hopun paras lelu. Hoppu ei tällä hetkellä taistele kovin paljoa, vaan luovuttaa herkästi. On kuitenkin aktiivisesti saaliin perässä. Leikkimistä ja myös tuota taistelua nyt vahvistettava. Kun Hoppu voitti lelun, juoksin vähän matkan päähän ja Hoppu toi lelua minulle. Leikimme pienen hetken ja Hoppu pääsi autoon leikin vielä ollessa aktiivista.
Nessan agin jälkeen Hoppu pääsi leikkimään palloilla. Yritin tehdä kahden pallon leikkiä, mutta ongelmaksi muodostui ekasta pallosta irrottaminen, aivan kuten veljellään Novalla. Tein jonkin aikaa sitä, että irroitti kun irroitti ja hain sitten toisen palloista aktiiviseen leikkiin ja tovin sitä että kun Hoppu tuli lähelleni, pyysin irti ja lennätin pallon heti toiseen suuntaan. Vielä on tekemistä tuossa. Tottiskentältä poistuttiin vielä kun pallopeli oli huippua ja mentiin tekemään vähän aksaa.
Tein pallon kanssa pari suoraa aitaa vapautus pysähtyneelle pallolle ja pari siivekkeen kiertoa molempiin suuntiin vapauttamalla pallolle ja palkkaamalla sen jälkeen kierrosta toisella pallolla. Näitä voitaisiin tehdä vaikka kotipihassa, jos vain muistettaisiin. Vähän alkoi pojalla puhti loppua, joten enempää ei aksailtu tänään.
Treenikentältä ajoin metsään, jossa Hoppu ja Pihka pääsivät jäljelle, Nessa tarkkuusetsintää tekemään.
Tallasin Nessan tarkkuusruudun ryteikköön. Siis kanto, risuja, oksakasoja...ja jätin esineen, joka oli kuulakärkikynän pää, kannon taakse. Pitkään Nessa joutui etsimään ja ihmetteli ryteikköä, mutta löysi lopulta. Reagoi kyllä heti kun haju osui nenään. Vanha virhe nousi taas esiin, ilmaisussa Nessa meni maahan ja otti esineen suuhun. Oikea ilmaisuhan meillä olisi vain mennä maahan.
Pihkalle namijälki, joka meni taas hyvin pätevästi. Marika kertoikin, että Pihka on tehnyt namijälkeä melko paljon. Ei siis ihme, että se on niin pro <3.
Hopulle purkkijälki eli metsään tallattu jälki, jossa keppien tilalla purkit. Muistinko jättää kepit purkkien päälle, no en. Ehkä ensi kerralla... Purkeissa omia nameja. Aloituspisteen sentään muistin merkata. Hoppu höyrysi purkeille aika vauhdilla, mutta ei niin tarkasti kun olisin toivonut. Välillä Hoppu otti mielestäni ilmavainun ja painui suoraan purkille eikä jäljestänyt. Ekalla tarjosi maahanmenoa, muilla olisi posottanut suoraan ohi. Parempi palkka purkkeihin siis. Mutta nyt palataan namijälkiin tarkkuuden lisäämiseksi.
