Jälkeä, agia, näyttelyitä, pentuja ja tokoa

Kumma juttu, että treenejä on vaikea mahduttaa yhteen viikkoon  - lajeja kun tuppaa olemaan melkein enemmän kun viikossa päiviä ;).

Nessalla on ollut viime viikon loppu ja maanantai tylsää, se on päässyt mukaan lähinnä vain lenkkeilemään. Treenailun on hoitanut Hoppu.

Perjantaina kävin ennen töitä koiruuksien kanssa lenkillä ja jäljellä. Jäljen vanhentuessa heittelin koirille cuz kumivinkupalloja pitkin metsiä ja koirat pinkoivat niiden perässä minkä jaksavat. Välillä nenäkin joutuu käyttöön, kun kallisarvoinen pallo häviää pusikkoon. Nessan ehdotonta mielipuuhaa!

Hopun jälki oli tallattu kuivaan kangasmetsän, jonka varvikkoa peitti hyvin hentoinen lumipeite. Jälki oli neliömäinen, noin 500m, 2 kulmaa ja 6 keppiä. Vanheni vain 30minuuttia. Nyt jälki toimi. Hoppu jäljesti kuin kone, teki kulmat loistavasati ja löysi kaikki kepit. Upea Hoppis! Muutama vaihtoehto mikä viime jäljessä mätti: vieras jälki (Tuuli), liian pitkä vanhentuminen (1h) tai reilu määrä harhajälkiä (siellä nimittäin liikkui monia ulkoilijoita). Näitä onnistumisia olisi hyvä ollut vahvistaa vielä ennen talven tuloa, mutta nyt näyttää siltä ettei ehditty. Jatkossa pitää muistaa VAIKEUTTAA YHTÄ ASIAA KERRALLAAN. Etenkin Hopulla ja jäljellä. Itsevarmuutta pitää vahvistaa reilusti, jotta uskaltaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

Perjanta-iltana lähdin töiden jälkeen lenkille Tervakosken teille. Hoppu yrittää jatkuvasti vähän vedättää liian edele, kun se ei oikein ole tottunut kävelemään ihmisten ilmoilla ;). Kun pääsin kotiin, kämpässämme oli karsea metakka, kun Maken bändi treenasi yäkerrassa. Koirat ovat tottuneet tuohon korvia huumaavaan meteliin (anteeksi, musiikkiin) ja lapsetkin nukkuvat kuin pienet murmelit. Make onkin jo puhunut, että hän on osallistunut pentujen äänisiedätykseen hankkimalla yläkertaan aidot rummut. Melko uhrautuvaista, eikö?

Lauantaiaamuna oli Hopun agitreenien vuoro. Rata oli kerrankin melko helppo, olin lähinnä ajatellut, että keskitymme kaikki keinun treenaamiseen. Ei siis varsinaista ohjaushaastetta. Katsotaan, jos onnistun jostakin löytämään kätevän ratasuunnitteluohjelman, jospa saisin ratoja välillä ihan tänne näkyviinkin. Nyt siis vain kommentit. Tein keinun ensin yksittäisenä, toimi hyvin. Hopulla on välillä tapana lentää ekalla yrittämällä keinusta yli. Radan osana toimi hyvin, ainoa mitä pitää miettiä on se, ettei tule 2on 2off asemaan keinulla. Tämä ei minua haittaa, mutta tarjosi samaa tyyliä myhemmin puomilla. Siitä en välittäisi. Kun tein radan ekan kerran peilikuvana, Hoppu teki lentokeinun. Näitä siis vahvistettava. Parin rundin jälkeen tein puomia, jossa tulikin yllättävä ilmiö esiin: Hoppu luuli olevansa keinulla ja teki puomin tosi varoen. Huomasin myös, ettei alastulon paikka ole ihan selvä enää. Back to basics! Kepeilläkin tuli vielä loppusählinkiä, kun Hoppu kiilasi sieltä liikkeeni perässä ulos kolmanneksi vikasta välistä. Mun moka. Näihin huolellisuutta nuoren koiran kanssa! Hopun kanssa pitäisi käydä nyt muutama kerta tekemässä ihan omaa treeniä estetaitojen varmistamiseksi. Minun pitää myös muistaa vaalia sitä tärkeintä - mielentilaa. Alkuun se oli tässä treenissä kohdillaan, mutta lopuksi vähän lakosi, kun tuli epävarmuutta.

Aksatreenien jälkeen Hoppu, Pihka, Raiku ja Nessa pääsivät lenkkeilemään. Nurtsikentällä otettiin ilo irti ja kirmattiin täysillä ympäri kenttää koko poppoo. Aivan ihana nähdä kaikkia niin onnessaan juoksun huumassa!

Sunnuntai olikin minulle reissupäivä. Ajoimme Jennan kanssa Savonlinnaan Snowtime´s aussiepentuja moikkamaan. Pennut olivat noin 4,5 viikon ikäisiä, hirmuisen suloisia ja reippaita karvapalloja. Suloisuskerroin oli huipussaan ja riiviöintiä ei vielä ollut nimeksikään, ihkuja! Tykästyin kovasti Rioon, pentujen äitiin sekä muihin Merjan koiriin. Riffi oli ihan paras! Lisää pentukuvia tuolla: http://lurpanpoppoo.1g.fi/kuvat/Koirat/Rion+ja+Linkin+pennut/

 Ollessani Savonlinnassa, Marisa ja Marika veivät yhdessä Hopun näytelmiin, Marika lähinnä nakitettuna avustajana. Näytelmiin olivat eksyneet myös Raiku ja Nova H-arvosteluiden toivossa. Hopulle H, Novale ERI ja Raikulle T. Pojat kiittävät ja kumartavat ja lopettavat huipulla, Raiku saa vielä jatkaa sitä hoon metsästystä. Ihana, Täydellinen Raikkis!

Rio-äippä

Hoppu oli sunnuntai-illan ihmeen levoton, etenkin ennen kun pääsin kotiin. Se oli uikuttanut, ulvonut, tuijottanut ulos ja ulkona vain huidelut ympäriinsä. Olisiko hyväntuoksuinen sisko pistänyt velipojan hormoonit hyrräämäään? Tiedä häntä. Maanataina töissä levottomuus jatkui. Yleensä Hoppu vain nukkuu, mutta nyt piti vinkua, jopa haukahdella mökissään. Seurataan, mihin tilanne etenee.

Hoppu pääsi treenailemaan tokojuttuja maanantai-iltana. Paikalla oli vain Pihka-sisko, muut ryhmän jäsenet eivät päässeet tulemaan. Aloitimme tunnarilla. Hopun kanssa aloiteltiin alunperin syksyllä siten, että piilotin kaikki kapulat. Ja mielestäni pääsimme asian ytimeen: oikea kapula etsitään haistelemalla. Nyt homma on kuitenkin romuttunut, tehtävä ymmärretään nykyään: hae mikä tahansa kapula. Tänään sama juttu jatkui. Ensin oli kasa ja yksittäinen kapula. Hoppu haki kapulan. Kehuin ja palkkasin, koska toi kuitenkin oikean. Tosin haistelematta. Seuraavaksi Virpi "piilotti" yksittäisen kapulan hiekkaan. Hoppu ei hämääntynyt, vaan haki kapulan taas haistelematta, sillä se näki mihin kapula meni. Vielä yksi yritys, sama tilanne säkkien takaa. Nyt siis seuraavan kahden viikon proekti on AVATA NENÄ. Piilotan siis ensin yhtä ja ehkä myöhemmin useampaa kapula lumeen ja annan Hopun tehdä työt nenällä. Jospa se siitä.

Seuraava prjekti oli ohjatun noudon suunnat. Jätin Hopun merkille ja lähetin lelulle oikealle tai vasemmalle. Toimi hyvin, teki mielellään, joten onnistunut alkeistreeni. Vikalla minun piti titenkin pyytää, että Virpi vie vasemmalle kapulan. Minä ahne tyyppi. Hoppu kyllä meni kapulalle, mutta ihmetteli mitä kapulalle taas pitikään tehdä. Eli teki kyllä, mutta ei parhaalla fiiliksellä eikä vauhdilla. Malttia Laura!Jatketaan sis suntia vahvistaen, välillä merkkiäkin ennen lelulle pääsyä. Ja noutoja erikseen vauhdilla.

Ikuisusprojekti seuraaminen oli alkutreenistä ihan huikeaa! Hoppu seurasi pitkiäkin suoria, teki käännökset, ei häirintynyt edes ruudusta. Kivaa! Treenin loppuvaiheessa iski väsy/epävarmuus/molemmat yhdessä, joten seuraaminen alkoi lässähtää. Virpin käskytyksillä toii kuitenkin paremmin kuin viimeksi, ei laskenut yhtä alas. Näitä käskytettäviä seuraamisia pitää selvästi tehdä paljon.

Hypyn kansa törmäsin taas tuttuun ongelmaan: Hoppu ei hyppää ekalla käskyllä. Hopun moodi tehdä hyppyliikettä on hyvin hiipivä ja tuijotava. Tämä tekee myös sen, ettei se lähde ekalla käskyllä. Ja koska olen huono ihminen, hermostuin tuosta tuijotusmoodista (sillä sehän auttaa!!).  Ja sain koiran lisää epävarmaksi ja hitaammaksi. Ymärsin lopulta helpottaa ja päästää Hopun aina hyppäämään lelun luo käskyn kuultuaan. Näitä lisää! Sanan hyppy pitäisi aina olla LUPA koiralle tehdä hyppy, ei käsky. Nyt niitä vapautuksia hypyn yli lelulle hyppykäskyllä.

Alkutreeneistä meni taas oikein hyvin, olin iloinen. Mutta lopputreenit meni vähän läskiksi. Taukoja pitää muistaa pitää! Ei tehdä liikaa putkeen tai kerrallaan. Etenkin Hoppu väsyy ja sillä pitää fiilis pitää koko ajan korkealla.

Illan lopetti mukava lenkki Nessan ja Hopun kanssa pellon ympäri. Lumi kimalsi kauniisti otsalampubn valossa ja koirilla oli kivaa. Mahtavuutta!

8.1.2014 Jäljestystä, hakuilua ja aksailua

Nautin tänään vapaapäivästä koirien kanssa trenaillen. Ensin jälkeä ja akua Hopulle, lopuksi agia Nessalle. Hauskaa tehotreenailla pitkästä aikaa! Huomenna ois vuorossa viesti, perjantaina voisi jäljestelä tai tokoilla, lauantaina viestiä ja aksaa ja sunnuntaina ajellaankin Savonlinnaan Snowtime´s pentuja katsomaan. Koiramainen loppuviikko tiedossa siis.

Jäljestämään oli tarkoitus suunnata Tuulin, Marikan ja Maijan kansa, mutta aikataulu- ja muiden haasteiden vuoksi porukka karsintui minuun ja Tuliin. Ennen jälkeä koirat pääsivät vähän rallattelemaan pitkin peltoja. Raikun juoksi meinasi aiheuttaa vähän päänvaivaa Hopulle ja jopa Nessalle, mutta loppulenkki sujui jo normaalimpaan riehumistyyliin. Hoppu ja Raiku ovat niin koomisia: ne vaanivat, hiipivät ja hyökkäilevät ihan samaan tyyliin kun leikkivät keskenään. Se, mikä ei ole koomista, on että tehokaksikko oli taas kaataa minut ja Tuulin pariin otteeseen keskelle mutapeltoa. Eihän sitä voi nähdä ihmisten jalkoja, kun on tärkeämpääkin tekemistä!

Raiku teki minun tallaamani, noin 800m jäljen, joka vanheni reilun puolen tunnin ajan. Janalla (noin 20m) Raiku etsi jälkeä hyvin, mutta ei osaa vielä edetä suoraviivaisesti eteenpäin. Kun jälki löytyi, nosti Raiku hyvin oikean jäljen. Jäljestys oli tarkkaa ja varmaa, oikein hienoa työtä! Kulmat Raiku selvitti hyvin ja nejä ekaa keppiä nousi hienosti. Vikan suoran puolivälissä alkoi tuulla puuskittaisesti Hopun jäljen suunnasta, joka tuntui haittaavan Raikua paljon. Työstämisen jälkeen Raiku nosti jäljen uudestaan ja ajoi yvin loppuun. Mutta kaksi keppiä jäi jäljen lopussa jäljelle. Hyvää työtä Tuuli ja Raiku!

No sitten oli Hopun vuoro. Hopun jälki vanheni noin tunnin ja oli siis Tuulin tallaama. Hoppu lähti innokkaasti jälkeä etsimään, nosti sen oikein, mutta sen jälkeen alkoi sählätä avoimessa kohdassa jotakin. Ehkä jäljellä oli kulkenut koiran ulkoiluttajia tms? Hyvin mahdollista. Avoimelta jälki löytyi, jäljestys oli vähän epävarmaa, mutta Hoppu jatkoi. Lösimme ekan suoran kaksi keppiä, mutta eksyimme ekassa kulmassa. Hoppu ajoi siitä reilusti yli. Hoppu näytti koko ajan jäljestävän jotakin, mutta en tarkalleen tiedä mitä. Pitkän jäljen etsimisen jälkeen löytyi jälki ja yksi keppikin. Kulman ajoi hyvin. Vikalla suoralla jäljestys oli haahuavaa, eikä Hoppu juurikaan kulkenut jäljen päällä. Keppejä ei löytynyt. Kaikenkaikkiaan Hoppu oli hyvin epävarman oloinen koko jäljen ajan. Oliko syynä vieras jälki, liian vanha jälki, kostea pelto, häiriöjäljet? Kaikki mahdollisia. Nyt pitää tehdä itsevarmuutta lisääviä jälkiä, jotta saadaan taas jäljestysinto kohdilleen!

Jaa mikä jälki? Missä?

Jäljen jälkeen suuntasimme Hopun kanssa hakumetsään. Treenit tehtin pimeällä, hiekkakuopilla ja treenin tarkoituksena oli kiintorullatreenin aloitus. Maalimiehet eivät piiloutuneet, etäisyys keskilinjasta 20-50m. Ekalla irtorulla, tokalla ja kolmannella kiinto, neljännellä irto, viidennellä kiinto ja vikalla irtorulla. Ideana oli se, ettei Hoppu ottaisi rullaa liian kakana maalimiehestä, vaan tarkistaisi aina ennen rullan ottamista onko maalimiehellä a) ruokaa b) irtorulla. Sunnittelin treenin näin, sillä Hoppu on ottanut kaulassaan roikkuvaa rullaa joskus suuhun ihan huvikseen, en nyt halunnut vahvistaa pelkkää kiintorullaa. Ekan irto oli hyvä, no kyseessähän oli tuttu juttu. Tokan piston kiintorullan otti maalimiehen pienellä avulla, mutta ei tiennyt mitä sen kansa tehdä. Tuli luokseni kun kutsuin. Kolmannella oli ottanut kiintorullan hyvin pienillä avuilla. Neljännen irto hyvin. Viidennen kiintorullassa oli haasteita. Olin alunperin sanonut, ettei otossa tarbitse auttaa. Avuilla toimi. Vikalla irtorulla. 

Rullatreeniä jatketaan. Minun pitäisi muistaa roikottaa rullaa kaulassa ihan muuten vaan, jottei rulla häiritse kaulassa roikkuessa. Treenisunnitelmaa pitää yksinkertaistaa, ehkä vähemmän vaihtelua. Marisan ehdotus: eka ja vika irto, muut kiinto. Mietitään. Itse mietin sitä, että palkkaisin satunnaisesti rullan tuonnista ja korrektista irroituksesta. Nyt kun jes (lupa irroittaa rulla), usein aiheuttaa myös näytölle lähdön, mikä ei ihan olisi tarkoitus. Selkeyttää irroituksen ja näytölle lähdän vaatimuksiin lisää.

Päivän agirata oli tuollainen. Mietin ensin mit tuostakin tulee, mutta hyvinhän se meni! Ekalla yrityksellä yksi rima, muuten puhdas rata. Jee! Yksittäisiä rytmihäiriöitä radale mahtui, muun muassa 6 hypyllä olin ihan väärässä paikassa ja Nessa meinasi hypätä sen väärää kautta. 12 hypyllä olisin voinut tehdä paremman käännöksen, 15 putkeen vienti muutettiin. 5 ja 6 väliin toimi persjättö tosi hyvin.
Päivän tärkeimpiä oppeja:
Pakkovalssi vähän kauempaa, anna koiralle tilaa. Muista merkkauksessa käsi alas!
Kun jätät koiran tekemään esteitä itsenäisesti, muita pieni huomiointi (työntö, katse) tukemaan koiraa. Nyt rymäytti yhdellä kierroksella okserin alas kun en edes vilkaissut sinne päin.
Takaakierrossa katse koiran ponnistuspaikkaan, liike kohti siivekkeen ja riman rajaa.
Päällejuoksun jälkeen tulevassa käännöksessä (11-12) muista hidastaa jo päällejuoksun aikana
Kehuja tuli minulle hyvästä keskittymisestä. Ja mulla kun oli ennen treenejä semmonen huono asenne meininki. Taisi rataprofiili sopia meille ;).

10.5 Jäljestystä ja masukuvia

Tältä näyttää Nesmun masu 45 vrk tiineyden alusta:

Ja näin hienosti masunkin kanssa voi tasapainoilla puun rungolla:

Tänään jäljestettiin Hanko-Hyvinkään varressa siinä Herusen kohdalla. Tein Nessalle vain lyhyen jäljen, ehkä noin 400m, 6 keppiä, jana noin 20m. Jälki vanheni vajaan tunnin verran. Nessan jäljestys tasaista, rauhallista varmaa, keppien ilmaisut upeita. Loistava Nesmu <3.

27.4 Jäljestystä

Aamulla kävin jäljestämässä Nessan ja Prillan kanssa. Prillan jälki olinoin 300 askelta pitkä neljällä palkkapurkilla, pienellä jananpätkällä (ehkä 2m) ja kahdella kulmalla. Typy jäljesti tänään täyttä höyryä, tarkkuutta olisi saanut olla vähän lisää ;). Eva jatkaa kotona namijäljellä. Eka kulma meni vähän höyrytessä, joskin kulman jälkeinen jälki nousi hyvin nopeasti, kulma vaan jäi vähän pyöreäksi. Toinen kulma olijo paljon täsmällisempää työtä, vauhdista juurikaan tinkimättä. Nessan jäljellä huomasin, että vanha viisaus pitää paikkansa. Palkalla on todellakin väliä. Lihapullien lisäksi Nessa sai kepeistä palkkana pikkuleikin frisbeellä. Ja johan nousivat kepit! Noin kilometrin jälki, noin 1h vanha, 6 kulmaa ja 6 keppiä. Kaikki kepit nousivat, jana toimi, Nepe jäljesti tarkasti ja sopivaa tahtia. Ihan täydellistä siis! Näitä lisää!

Illalla Prillis lähti takaisin kotiin Evan ja perheen iloksi. Pihalla ennen lähtöä teimme vielä pari putkeen juoksua, alastuloa ja puun kiertämistä. On se vaan huippulikka, ihan täydellinen koiruus!

25.5 Frisbeetä, jäljestystä ja raunioita

 

 

Tänään vietettiin oikein aktiivista vapaapäivää. Aamulla ulkoilutimme bMaken kanssa paitsi koiria, myös kameraa. Maken loistavia otoksia yllä. Prilla ja Nessa pääsivät kuvaustuokion yhteydessä juoksemaan frisbeen perässä sydämensä kyllyydestä. Nessan hypyt eivät ole ihan ennallaan, masu alkaa jo painaa :).

Päivällä lähdin koiruuksien kanssa jäljestämään. Prilla teki noin 450 askeleen kaarevan jäljen,jolla 4 namipurkkia. Prillis jäljesti jälleen varsin mallikkaasti, vauhdikkaasti ja varmasti. Purkeilla alkoi jo tarjota maahanmenoa. Nessa jäljesti noin 500 metriä pitkän jäljen, jossa 6 keppiä, 4 kulmaa ja 20m jana. Nessa jäljesti tänään melko väsyneesti, nosti vain 3 keppiä. Ehkä aamun frisbeilyt vaikuttivat vielä...

Jälkimetsästä suuntasimme Anua, pikkuista ja Dacoa moikkaamaan. Prillalla ja Dacolla oli hauskaa juostessa pitkin Anun pihaa. Daco on kyllä aivan loistava tyyppi!

Illalla pääsin pitkästä aikaa rauniotreeneihin mukaan. Nessa etsi kolme maalimiestä, kaksi umppareista ja yhden ylhäältä kelan päältä. Nepe muisti hyvin mitä tehdä, ilmaisuissa olisi voinut tuoda rullan paremmin perille asti. Ja voi hitsi miten se oli innoissaan! Ukkojen etsiminen on sen mielestä NIIN siistiä! Prilla pääsi myös etsimään ukkoja raunioilta. Tai siis oikeastaan juoksemaan lujaa ja syömäänlihistä ihanilta, vierailta ihmisiltä. Heiluvat alustat ja rauniokasat eivät vauhtia hidastaneet, ihmiset ja lihapullat veivät voiton. Kyllä tuosta pennusta saisi hyvän hakukoirankin ;).

22.4 Edustamista, piha-aksaa ja jäljestämistä

Tänään meillä kävi piipahtamassa useita vieraita tutustumassa Nessaan ja siinä sivussa myös Prillaan. Nessa juoksi innoissaan pallon perässä metsiä pitkin ja yritti saada pallon lentämään myös taukojen aikana. Milloin ei pallo lentänyt niin tehtiin temppuja ja nautittiin silityksistä. Nessan taivas siis ;).

Pihalla Nessa pääsi tekemään alastulotreenejä. Prilla teki myös alastulotreeniä ja sen lisäksi pääsi juoksemaan putkeen. Prillan mielestä putki on ihan paras!

Illalla lähdettiin vielä jälkimetsään molempien ötököiden kanssa.

Prilla jäljesti noin 300m pitkän kaarevan jäljen, jossa oli neljä lihapullapurkkia. Vanheni noin 50 minuuttia. Jäljesti vauhdikkaasti ja itsevarmasti kaarevuudesta huolimatta. Tarjosi itse maahanmenoa purkeilla. Hyvässä mallissa siis tuo jälkihomma!

Nessa teki noin 600m pitkän jäljen, jossa oli 5 kulmaa ja 5 keppiä. Vanheni tunnin. Noin 20m jana, nosti oikean jäljen. Jäljesti tarkasti, palasi jopa takaisin jos etsi keppejä. Siistä työtä!

Jälkien vanhentuessa Nessa teki vielä tarkkuusetsintää. Etsittävänä oli pieni kuulakärkikynän jousi. Ekalla löytyi hyvin, otti suuhun ilmaisussa (mitä ei pitäisi tehdä). Tokalla löysi hyvin, mutta ottaessaan suuhun hävitti. Sitkeän etsimisen jälkeen löysi. Tuo suuhun ottaminen ilmaisun yhteydessä pitää nyt saada pois. Siihen on keksittävä jotakin, mutta mitä?

19.4 Jäljestystä

Tänään Nepe ja Prilla pääsivät ihmettelemään Helsingin vilskettä kun otin koiruudet mukaan polvikurssille Viikkiin. Päivän aikataulu oli tehty melko rennoksi, joten ehdimme lenkkeillä Viikin kampuksen ympäristössä enemmänkin. Prillalla vähän pää pyöri ihmisvilinässä, maalaiskoira kun on ;). Hyvin kuitenkin selvisi kaikista tilanteista eikä paineistunut äänistä, ihmisistä tai vilskeestä. Tervepäinen loistokoiruus!

Illalla lähdimme otusten kanssa jäljestämään.

Prillalle tein hyvin vastaavan jäljen kuin eilen. Neljä purkkia, suora jälki, purkkien välissä 40-60 askelta, ei janaa. Prilla jäljesti hyvin itsevarmasti ja innokkaasti, siitä tulee vielä loistava jälkikoira!

Nessalle 5 keppiä kolme kulmaa, noin 30m jana, jälki vanhentui noin 30 minuuttia. Nessa jäljesti tosi vauhdikkaasti ja hyvin jäljellä pysyen, mutta kahden viimeisen kepin kohdalla keppifokus loppui kesken, ne siis jäivät metsään. Vikan kepin ylityksestä pysäytys ja kun ilmaisi kepin kehuin,mutten palkannut muuten.Jospa se tarkkuus sieltä löytyisi...

18.4 Jäljestystä ja agia

Tänään lähdettiin jäljestämään Nessan ja Prillan kanssa. Ihanaa kun lumi sulaa ja pääsee jälkihommiin!

Prillalle kevään oletettavasti ensimmäinen jälki ja oletettavasti myösensimmäinen ei-namijälki. Prillalla jäljelläneljä purkkia, joiden välillä 40-50 askelta jäljestettävää. Ei janaa, vanheni noin 15 minuuttia. Prilla ihmettili alkuun, mutta jäljesti hyvin idean tajuttuaan. Kaikki purkit löytyivät ja avun kysely väheni loppujäljestä selvästi. Pätevä pieni paimenotus!

Nessalle noin 300m jälki, jossa kaksi kulmaa ja 5 keppiä. Pieni noin 10m jana, nosti hyvin oikean jäljen. Ohitti ekan kepin, muut ilmaisi hienosti. Hyvää, vauhdikasta jäljestystä!

Illalla Nessabn aksatreenit Niinu Linnan johdolla. Treeniradassa löytyi jälleen riittävästi haastetta ;). Kakkosesteelle tein niiston. Niinu keksi mikä niistossa on mättänyt, en vie kättä riittävän pitkälle esteen yli. Kun tämä korjattiin, niistio sujui tosi hyvin. Keinun nopeaa syuorittamista vahvistettiin namipalkalla. Näitä pitäisi tehdä selvästi lisää, sillä parin vahvistuksen jälkeen keinu tosi nopea! Puomi tämän päivän treeneissä tosi hyvä! Muuten tänään oli vähän löysää tekemistä ja liike vähän väärään aikaan vähän väärään suuntaan. Ylihuomenna mennään paikkailemaan tämän päivän treenejä. Hyvää oli se, että Nessa jaksoi hienosti tehdä hommia vaikka masu jo kasvaakin vauhdilla. Agitauko häämöttää....