26.1 Viestiä

Tänään viestittelimme pitkästä aikaa Evan ja Prillan kanssa. Treeni vedettiin Kiljavalla, treenknä 150m, 50m siirtymät ja 5 matkaa. Normaalista poiketen meillä oli yleisöä. Siirtyvässä päässä oli lisäkseni mukana Eija, Evan päässä Maija, Marika ja Tuuli. Treenit sujuivat erittäin hyvin, juoksemisessa ja odotteluissa ei huomautettavaa. Pitää treenailla useamminkin :-).

Viestin jälkeen jatkettiin hakuilun merkeissä. Hakuilemassa olivat Pihka, Raiku ja Nauru. Nauru ja Raiku tekivät tuuli-ilmaisua ja se sujuikin oikein hyvin. Pätevät nenänkäyttäjät tässäkin lajissa. Pihka teki etsimistä ja ilmaisua. Hienosti sujuivat Pihkankin treenit.

Eija kävi tutustumassa Wirnistelijöihin ja tuntui tykästyvän kovasti. Ehkä Jämsäänkin eksyy yksi wirnistelijä tulevaisuudessa :-).

Keskiviikko = vapaapäivä = treenipäivä

Tiistaina vietettiin vapaapäivää löysäillen, koiruuksien piti tyytyä pelkkään lenkkeilyyn. Välillä hyvä niinkin.

Keskiviikkona oli normaaliin tapaan arkivapaa ja käytin sen normaaliin tapaan - koirien kanssa pitkin metsiä ja treenejä porhaltaen.

Aamupäivästä lähdin koirien kanssa lähipellon kautta metsälenkille. Pellolla Hoppu ja Nessa saivat juosta cuz pallojen perässä ja ne olivat aivan onnessaan! Onnessani olin minäkin - niin kaunis keli! Vaikka pakkasta oli yli 10 astetta, minulle tuli jopa kuuma vaatekerrosteni alla. Olin selvästi pakkatunut naparetkeä varten. Reissusta tuli jopa otettua reilusti kuvia, mutta ne ovat vielä purkamatta. Ehkä sitten joskus...

Tähän hätään pari puhelinräpsyä.

Päivän ensimmäinen treeni oli viestittelyä Marikan ja Jocken kanssa. Suunnitelma oli 300m juoksutusta ilman polkuapua. Muutimme suunnitelman lennossa, kun treenipaikassa olikin hyvä, rauhallinen hiekkatie, jota koirien oli hyvä juosta. Treeninä oli 500m pitkin selvää tietä juoksu, kolme juoksupätkää, minisiirtymät. Hoppu juoksi ensin, Nessa toisena ja Jocke kolmantena. Eka matka sujui Hopulta ja nessalta hyvin. Jocke yritti päästä helpommalla, juoksi noin 50m ja jäi seisomaan. Marika ei päästänyt Jockea luokseen vaan kannust juoksemaan, jolloin Jocke juoksi matkan hienosti minulle asti. Toiselle matkalle Hoppu lähti vähän tavallista rauhallisemmin. Se kyllä laukkasi eikä pysähtynyt ja katsahtanut minuun päin, mutta tavallinen into ja raivo oli kateissa. Jocke ja Nessa juoksivat hyvin. Vikalla Hoppu-pikkumies meni jumiin. Se unohti mitä oli tekemässä. Etäisyys oli ehkä liikaa. Lopulta Marika tuli noin 200m lähemmäs ja minä kutsuin, jolloin lopulta juoksi. Nessa hyvin ja Jocke erittäin hyvin! Seuraava treeni selvästi helpompi, motivaaion ja itsevarmuuden nostatustreeni. Vaikka ihan lyhyt matka, mutta monta taipaletta.

Seuraava treeni oli raunioilla, mutta sitä ennen käytiin vähän lämmittelemässä ja herkuttelemassa Marikan kanssa huoltsikalla. Kiitos Marika! Raunioilla Hoppu pääsi tositoimiin: 6 ukkoa lähes näkyvissä, teemana kiintorulla. Suunnitelma oli 4 ekaa kiintorullalla, 2 vikaa irtorullalla. Muttamutta... Lopulta kaikki 6 kiintorullalla, sillä jouduin pari kertaa pyytämään rullan pois Hopun suusta. Jos etsi jonkin aikaa tyhjää, otti rullan suhun jo hajusta. Nyt tein niin, että ekan annoin mennä, kun otti kuitenkin lähellä maalimiestä.  Muihin puutui tiukalla "kiitos" käskyllä. Tässä treenissä kehuin itse, kun otti rullan maalimiehellä, tästä päästävä pian eroon. Minun pitää olla täsmällisempi rullan vastaanotossa ja näytölle lähettämisessä, tuppaa meneään sähläämiseksi. Ja tuota rullaa pitää pohtia. Hoppu teki töitä mielellään, nenä toimi ja rullankin osasi nostaa itse, tästä on hyvä jatkaa!

Illalla Nessa pääsi vielä aksailemaan ja molemmat koirat lenkkeilemään. Siitä ehkä lisää myöhemmin.

9.1.2014 Viestiä

Vuorossa oli viestittelyä Jocken ja Marikan kanssa ennen työpäivää. Ennen treeniä kävimme pienellä lämppälenkillä. Pojilla oli lyhyen alkujäykistelyn jälkeen todella hauskaa keskenään. Ne juoksivat ja painivat pitkin metsää.

Tämän päivän treenin tarkoitus oli juosta vähän pidempää matkaa polkuavulla ja tehdä vain hyvin pienet siirtymät. Matka noin 300m, matkoja viisi.

Jocke: eka ja toka matka hyvin, lähtiessä intohaukahduksia, lähtee tosi lujaa! Kolmannella lähti tosi hyvin, mutta tuli hetken kuluttua takaisin. Uusintalähetyksellä lähti hyvin. Neljäs ja viides matka hyvin.

Hoppu: eka ja toka tosi hyvin, lähti päämäärätietoisesti ja itsevarmasti. Kolmannella Jocke sähläilyn vuoksi lähtö epävarma, mutta päämäärätietoinen. Juoksi perille. Neljäs ja viides matka hyvin.

Nessa: Nessa juoksi tällä kertaa viimeisenä. Pientä vinkumista lli havaittavissa Hopun ja Jocken lähetysten aikana. Lähti hyvin ja juoksi varmasti.

31.10 viestiä

Lähdimme aamulla viestimetsään Herusten metsiin seuranamme Marika ja Jocke. Treenipaikka oli sopivan harvaa ja helposti juostavaa kuivaa kangasmetsää. Polkuja ei käytetty apuna, viestirata kulki kahden polun yli. Treeninä 5 matkaa, eka matka 20)m ja siirtymät 100m.

Nessa:
Eka matka hyvin, lähti lujaa. Tokan matkan siirtymällä oli juoksemassa vähän ohitseni, korjasi itse. Kolmannelle lähti vähän laiskalla laukalla, löysi hyvin perille. Neljännelle matkalle ei ollut lähteä, oli kuulemma ravannut alkuun ja pysähtynytkin. Lähti juoksemaan kehotuksella, juoksi taas vähän sivusta, mutta korjasi itse. Vikalle lähti laiskalla laukalla, pysähtyi, mutta jatkoi itse ilman kehotusta.
Olisiko eilinen agi painanut tassuissa vai pitääkö motivaatiota saada vielä lisää vaikka lelupalkan lisäämisellä? Seurataan. Treenit muistettava pitää riittävän lyhyinä ja motivoivina.

Hoppu:
Eka matka tosi hyvä. Tokalla sama kuon Nessalla, oli juosta ohi mutta korjasi itse. Kolmannella lähti hyvin, mutta oli hukannut matkalla reitin: palasi a-pisteeseen sivusta ja epävarman oloisesti. Neljäbnelle oli lähtenyt hyvin, juoksi vähän ohi reitistä mutta etsi minut koko ajan edeten ja juosten. Ei epävarmuutta lopussakaan vaikka joutui etsimään. Vikalla lähti laukalla, pysähtyi samaan kohtaan kuin Nessa, mutta jatkoi juoksua itsevarman oloisesti ilman uutta käskyä. Hoppu ei ole juossut montaakaan treeniä ilman polkuja, joten siihen pitää nyt panostaa. Olin valtavan iloinen siitä, miten hyvin Hoppu ongelmat ratkoi ja kolmostaipalern pienestä epävarmuudesta huolimatta juoksi vitosmatkan. Seuraava treeni samantyyppisessä maastossa, ilman polkujen apua, mutta lyhemmillä matkoilla itsevarmuuden ja motivaation parantamiseksi.

26.3 Viestiä ja agilityä

Aamupäivällä lähdimme treenailemaan viestiä Haltialan pelloille Jocken ja Marikan kanssa. Keli oli mitä ihanin ja seura erinomaista ;).

Jocke teki viestiä ihan ekaa kertaa. Teimme jockelle seitsemän matkaa. Eka noin 70 askelta, siirtymät 10-20 askelta. Jocke juoksi tosi hyvin eikä tarvinnut apuja. Jocken mielestä homma oli mitä parasta: juosta nyt kahden ihmisen välillä, joista molemmat ruokkivat.

Hopulle tehtiin myös seitsemän matkaa. Eka matka noin 150 askelta, siirtymät 60 ja 70 askelta. Koska viidennelle matkalle lähteminen oli vähän epävarmaa, viimeinen matka oli vain noin 40 askelta. Ekalle matkalle minulta Marikalle Hoppu lähti tosi hyvin. Lähellä Marikaa Hoppu väisti jotakin polulla hyvin äkisti. Marikan mielestä se oli jokin haju tms. Hoppu teki saman väistöiikkeen joka kerta Marikalle päin juostessaan. Tokalla lähetyksellä Hoppu lähti vasta toisella käskyllä ja lähti sillä todella hyvin. Ekalla Hoppu vain nytkähti, muttei lähtenyt juoksemaan. Kolmannella lähetyksellä nytkähti ekalla ja tokalla käskyllä, mutta ei lähtenyt. Lähti juoksemaan, kun kehotin mene-sanalla. Vika matka helpotettiin selvästi lähetysvaikeuksien vuoksi. Vikalle matkalle lähti toisella käskyllä. Lähetyksiin kiinnitettävä Hopun kanssa huomiota ja treenit pidettävä ehdottomasti riittävän helppoina.

Nessa juoksi viisi matkaa. Noin 300m matkan jälkeen pellolla ollut polku jakaantui kahdeksi T-risteyksen tyyliin. Jatkoin oikealle kääntyen. Eka matka noin 250m, siirtymät noin 150m. Nessa juoksi hyvällä vauhdilla ja varmasti. Lähetykset toimivat hyvin. Erittäin hyvä treeni Nessalle!

Viestitreenien jälkeen Nessa ja pojat pääsivät pienelle lenkille. Nessa keskittyi omaan kuljeskeluun, pojat painimiseen. Aluksi Hopun piti näyttää Jockelle kuka on äijä ja Jocke nöyrtyi. Muutaman minuutin välien selvittelyn jälkeen pojat painivat keskenään hyvässä sovussa ja innoissaan.

Niinun aksassa Hoppu pääsi tekemään alkurataa, jossa oli aita-aita pakkoalssilla-putki-aita takaaleikkauksella. Pakka Niinulla takaaleikkausaidan takana. Ekalla Hoppu oli karkaamassa pakkovalssin merkkauksesta suoraan palkalle. Tokalla tuli ohjaukseeni, mutta uoksi palkalle täysillä putkesta ohjaustani sen kummemmin katsomatta. Kolmannella toistolla jätin lelun siivekkeen taakse ja otin alusta. Tämä onnistui, Hoppu keräsi itsensä hyvin takaaleikkauksella.Neljännelä ajoin Hopun päälle takaaleikkauksessa, jolloin se juoksi lelulle suoraan takaaleikkausta suorittamatta. Ja tätä virhettä se toisti monta kertaa. Lopulta saimme takaaleikkauksen toimimaan uudestaan. Hoppu oli treenissä selvästi väsynyt, joten treenit päätettiin pitää lyhyenä. Teimme vieä kaksi kertaa aita-putki treenin ja palkkasimme Hopun ruhtinaalisesti. Hopulle ei ole vielä hyvä tehdä agittreenejä muun treenin jälkeen, sillä silloin maksimaalisen vauhdin saaminen on nyt tärkeää eikä onnistu muiden treenien jälkeen kovin helposti.

Nessan kanssa riittä radalla haastetta. Ongelmahan siis ei ollut Nessa vaan yhdistelmä omaa, heikkoa rytmittämistaitoani ja rytmittämistä vaativaa rataa. Pakkovalssi kakkosaidalle toimi hyvin. Pakovalssiaidalta oli tarkoitus jatkaa putkeen, mutta ensimmäisellä kerralla pakkovalssini venyi liian pitkälle sivuttaissunnassa ja Nessa irtosi putken takana olevalle aalle. Oikea ohjaus olisi ollut pakkovalsi ja hypyn keskivaiheessa rintamasuunnan kääntö putkeen päin. Tokalla yrityksellä tein näin, mutta pysähdyin hetkeksi ja otin Nessaa haltuun. Tällä seurauksella Nessa meni ohi putkesta. Näin. No, oikea ohjaus ilman turhaa haltuunottohässäkkää toi oikean lopputuloksen, Nessa putkessa. Putken jälkeen aita takaaleikkausella, aita, muuri, okseri ja kepit. Kepit oli meille vaikea paikka. Okserin takana, keppien vieressä oli ihana ansahyppy, jolle Nessa ekalla radalle eksyi - tietenkin taas ohjaukseni vuoksi. Tarkoitus oli muurin ja okserin välissä ottaa koira haltuun, rytmittää ja kääntää oma liike kakkoskeppiä kohti. Tätä kohtaa jouduimme viilaamaan monta kertaa. Ekalla otin haltuun liikaa, jolloin Nessa ei hypnnyt okseria. Tokala hyppäsi okserin, mutta oma liike ei ohjannut kepeille, joten meni kepeillä väärästä kohtaa sisään. Yhdessa kohdassa unohdin ohjata muurin, joten tuli siitä ohi. Se vinkki, mikä lopulta auttoi minua oli se, että kun käännöksen haltuunotto, rytmitys ja kääntäminen tehdään jo ennen okseria, voi okserin jälkeen reilust liikkua kepeille ilman pelkoa koiran karkaamisesta ansaesteelle. Näillä vinkeillä toimi, jee! Seuraava pätkä oli kepit, muurin takaakierto, okseri, aita, pituus ja aita siten, että piti vetää lähemmälle puolelle, sille toiselle mille pituus syötti. Ekalla yrittämällä olin tolkuttomasti myöhässä, sillä jäin jumiin muurin takaakiertoon. No, sain jotenkuten pelastettua Nessan oikealle puolelle hyppyä, mutta kaunista se ei ollut. Sain vielä jatkettua seuraavan aidan, mutta sen jälkeen Nessa hyppäsi aidan väärään suuntaan. Ohjausvalintani oli nimittäin valssi, vaikka saksalainen olisi ollut parempi. Tämä kohta radasta korjattiin sillä, että työnsin muurin taakse lähempää keppejä, jolloin pääsin aikaisemmin liikkeelle. Olin jo lähes pituuden takana vetämässä Nessaa, kun pääsin ajoissa liikkeelle. Takaakierrolla saksalainen toimi, mutta nyt unohdin ohjata seuraavan esteen. Tääkin kohta saatiin lopulta toimimaan. Hypyn jälkeen oli tarkoitus jatkaa putkeen. Tässäkin kokeilimme kaikkia vierekkäin olevia esteitä: putkea, keppejä ja aata. Hups.

Päivän treeni oli erittäin opettavainen. Harmittavaa, kun jouduimme työstämään alkuosaa niin pitkään. Tehtäväksi jäi vielä noin 22 seuraavaa estettä. On jokatapauksessa tärkeää, että saimme pätkiä haastavasta radasta toimimaan. On myös kiva huomata, että Nessa kyllä tekee juuri kuten pyydän. Kartturi vain voisi oppia yleistämään vähän helpommin. Miten se rytmittäminen ja oman liikkeen hallinta onkin niin vaikeaa! Agility on kyllä haastavaa. Vaan ei kukaan luvannutkaan koskaan meille muuta. Ja parhaimmillaanhan aksa on niin siistiä!

Kotona kävimme vielä heittelemässä frisbeetä pellolla Maken kuvatessa. Kuvia sitten joskus.

Nyt odottelen kylään pientä Nauru-riiviötä. Hauska nähdä naskalihammasta ;). Saa nähdä onko Naurussa pitelemistä!