Tänään suuntasimme Nessan ja lasten kanssa auton nokan kohti Hirvensalmea ja upeaa vuokramökkiä, jossa vietettiin laatuaikaa Mummun ja Papan kanssa.
Nesmu pääsi mökillä hengailemaan ulkona ja lenkkeilemään useita pikkulenkkejä. Uimaan se yritti tunkea puoliväkisin, mutta jäät eivät vielä antaneet periksi ;).
Treenipuolella yritin saada Nessan tällä hetkellä ei-niin-näppärän tarkkuusetsintäilmaisun muutettua takaisin vanhaan ja tuttuun eli maahanmenoon. Nessa on muokannut itse tarkkuusetsinnän ilmaisun sekä maahanmenoon että esineen suuhun nostamiseen. Ei niin hyvä asia, jos suuhun nostamisen yhteydessä kadottaa esineen. No, tehtiin siis useita tarkkuusetsintätreenejä vähän isommalla, helposti löydettävällä esineellä. Tuo suuhun nostaminen on nyt tosi vahvana. Yritin tehdä siten, että heti kun Nessa selvästi löysi esineen, pyysin sen käy siihen ja palkka. Jos nosti suuhun, tein pienen äänimerkin jotta olisi lopettanut ja se toimi. Pari kertaa jätin myös palkkaamatta jos nosti suuhun. Tämä ei siitä hyvä, että motivaatio laskee.Ehkä pieni huomautus ja jättikehut oikeasta toimii paremmin. Muutama ilmaisu meni jo hyvin, mutta kun esine meni vaikeammaksi, palasi vanhaan ilmaisuun. Näitä tehtävä siis paljon lisää.
Illalla lähdin käyttämään Nepen iltalenkillä, selaaisella pikkuisella. No, sehän vähän venähti, kun mökin tienoilta lähti loistava lennkireitti eteenpäin. No, lenkkireitillä, lähellä sitä kohtaa josta olisin kääntynyt takaisin, alkoi houkuttelevat pitkospuut. Alkukohdassa sanottiin: "Pitkospuut lahot ja liukkaat, kulkeminen omalla vastuulla". Muttaenhän minä voinut kaunista suomaisemaa ja pitkospuita vastustaa, joten sinne Nepen kanssa suunnattiin. Ylhäällä kuva iltalenkiltä, pitkospuita kulkiessa alkoi tulla hiukan hämärä ;). Iltalenkin kokonaiskesti venyi puoleentoista tuntiin, eli ihan kiva "pikkulenkki".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti