Kevät ja treenifiilis

Olen kevätihminen, aivan totaalisesti. Lisääntyvä valoisuus saa minussa ihmeitä aikaan. Koirien kanssa puuhailu ja lenkkeily lisääntyvät ja on kaikenkaikkiaan huippufiilis. Kuinka keväinen tämä päivä sitten oikeasti olikaan - no ei puhuta siitä. Loskasta huolimatta tänään on treenattu sekä koirien mieltä että kroppaa.

Aamuvuorosta kotiin päästyäni lähdin koirien kanssa pyöräilemään. Lenkki oli noin puoli tuntia, koirat juoksivat pyörän vierelä vapaana ravaten tai laukaten. Tein retkelä kolme spurtitusta koirille, jossa pääsivät oikeasti juoksemaan lujaa. Pyöräilyä lisää ja matkaa pikkuhiljaa pidentämään, niin saadaan kaikkien meidän kolmen kunto kohdilleen.

Perheen kanssa vietyn laatuajan jälkeen, lasten käytyä nukkumaan, puuhailin vähän koiruuksien kanssa sisällä. Nessa pääsi treenailemaan tasapainoilua jumppapallon päällä (jota pidin toki paikallaan). Hyvin Nessa seisoi, istui, kääntyi ja jopa käväisi kurreasennossa. Yritän nyt muistaa treenailla tasapainoilua Nepen kanssa yvien lihasten vahvistamiseksi. Hopulle ainakin tämä pallo on aika pieni, pitäisi aloittaa tasapainoilu vähän pienemmistä jutuista kuten leveillä rungoilla tasapainoilusta. Kotipuuhailuna Nessa teki myös vähän seuraamista, oikealla seuraamista sekä puolen vaihtoja selän takana. Hauskan intensiivinen fiilis tulee tuohon seuraamiseen kun nenän edessä on namikäsi. Temppuillessa menikin koko iltaruoka.

Hopulle naksuttelin taas kosketuskeppiä. Tänään keppi löytyi jopa oikeasta kädestäni ja selkäni takaa. Kosketuskepin kosketus on kyllä tällä hetkellä ei-niin-toivottava, sillä kosketuskeppi sujahtaa välillä suuhun saakka. Enpä tästä sen ihmeempää stressiä ota. Eteen istumisien tiiviys on tällä hetkellä kepin avulla hyvä. Nyt suoruus kuntoon ja keppiä pikkuhiljaa hävyttämään. Pitää myös testata, toimisiko keppi suoraan apuna kapulan kanssa noutoja varten. Ehkä huomisen projekti. Toinen sisäpuuhailu Hopulla oli kaukokäskyt. Vahvistin liikeratoja etenkin vaikeimpiin istu-seiso-istu vaihtoihin. Kun olin lattiatasossa, sain Hopulle onnistumisia aikaan. Seisomisesta istuminen siten, että takapää ei liiku, on vain NIIN vaikeaa. Treeniä, treeniä...

Ja koska treenivire oli vielä päällä, pääsivät koiruudet töihin vielä iltalenkille lähtiessämme. Tein Hopulle kolme tunnarin piilotusta pihalle. Hoppu etsi hyvin ja toi melko nätisti. Muisti käyttää hyvin nenäänsä. Kun pääsin kotipihalle lenkin jälkeen, tein kaksi oman tunnarin piilotusta siten, että maassa oli kasa hajustamattomia kapuloita. Ja hip hurraa, Hoppu toi oikean! Ekalla ei edes noteerannut kasaa, mutta toisella haisteli eikä tuonut. Niin loistavaa! Tätä nyt muistettava vahvistaa tällä viikolla useampi kerta, jotta jäisi paremminkin mieleen. Kiitos Marika paljon tunnariahdistuksen helpottamisesta! Lenkillä vierähti reilu tunti. Pysähdyin trenaamaan Röykän kentälle. Toisen tehdessä töitä, toinen koiruus joutui treenaamaan vapaamuotoista paikallaanmakuuta. Hoppu juoksi muutaman kerran kosketusalustalla, teki seuraamista sekä kaikki jäävät. Seuraamisessa hyvä ja rento fiilis, ainoa huomautettava oli kulmat sekä se, ettei istunut heti pysähtyessäni. Juoksu ja hidas sujuivat oikein hyvin. Jäävät sujuivat hyvin, myös istuminen. Pätevä kakara! Nessan kanssa tein vähän seuraamista, hyvin pienissä pätkissä ja paljolla palkalla. Nyt kun Hopun seuraaminen on loksahtanut paikalleen, huomaan miten Nessan seuraaminen on väkinäistä. Mietin, että voisin rakentaa sitä alusta uudestaan imutusta hyödyntäen. Katsotaan! Ainakin seuraamistreenit nyt tosi lyhyinä ja kivoina ja paljolla kehulla.

Nepekin pääsee pitkästä aikaa kisaamaan agia vajaan parin viikon päästä. Ei tosin minun kanssani, sillä olen Hopun kanssa paimentelemassa. Kiitos Riikka jo etukäteen Nesmun kartturoinnista!