keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Munhan piti päivitellä blogia useammin...

...mutta kuinkas sitten kävikään ;). Yllätys. Mutta nyt siis vähän viime viikosta ja tästä päivästä pikakelauksella.

Ensin ihania Maken ottamia kuvia lumiselta pellolta. Hoppu ja Nessa nauttivat juoksemisesta pallojen perässä, koirien mielestä niin parhautta! Ja onhan sitä menoa ihana itsekin katsella.





Lenkkeilyn ja syömisen jälkeen oli aika siirtyä keskiviikon perusmeininkeihin, trenaamaan. Hoppu pääsi hakutreeneihin treenaamaan ilmaisua ja Nessa aksailemaan.

Hoppu teki kiintorullatrteeniä lumisella parkkiksella. 8 pistoa, kaikilla maalimies näkyvissä ja tehtävänä tuoda rulla. 5 ekaa sujui hyvin, Hoppu ottaa rullan tosi hyvin maalimiehellä. Kuudennella Hoppu nappasi rullan matkalla. Pyysin irroittamaan ja lähetin maalimiehele. Korjaus toimi, toi rullan hyvin. Seiskalla yritti napara rullan liian aikaisin, joten en hyväksynyt ilmaisua. uusinta hyvin. Vika toimi hyvin. Pätevä kiintorullamies!

Nessan aksasta ei jäänyt kyllä ihmeemmin kerrottavaa jälkipolville. Olin aika huono Nessa kyllä yritti parhaansa. Pari huomiota treeneistä kuitenkin: Nessan puomin alasmenokontaktia pitää vahvistaa lisää. Ei suoranaisesti tehnyt kontaktivirhettä, mutta 2 on 2 off kontaktia ei juuri näkynyt. Eikä Nessa osannut hakeutua sinne pelkällä alastulollakaan, joka vähän yllätti. Olin aivan varma, että radan alun pakkovalssi kepeille toimisi. Muttamutta... Kun kiirehdin liian aikaisin liikkeelle, hakeutui Nessa toiseen keppiväliin. Kun en lähtenyt liian aikaisin liikkeelle, tämä kohta toimi. Tarkkana! Positiivinen juttu oli, että poispäinkäännös puomin alastulolta putkeen toimi. Näitähän tehtiin loppuvuodesta, jolloin eivät heti sujuneet.

Tiistaina vain lenkkeilimme ja kävimme lasten luistelun aikana kentän vieressä heittelemässä frisbeetä. Ihanan hyvin molemmat käyttäytyvät ihmisten ilmoilla ja keskittyvät vain omiin puuhiinsa.

Maanantaina pihatokoiltiin vähän. Hopulle hyppyä ja seuraamista, Nessalle noutoa ja luoksetuloa.

Sunnuntaina hakuiltiin mini-Wirneen porukalla, paikalle pääsvät lopulta Marika ja Pihka, Tuuli ja Raiku sekä minä Hopun kanssa. Hopulle rullatreeniä.

Lauantaina junnuaksailtiin. Aksatreenien tavoitteena oli käännökset ja rengas. Rengas löytyi oikein hyvin ja käännöksetkin sujuivat kivasti. Toisena treeninä rallittelua putkesta putkeen puolikkaat kepit siinä välissä. Hyvin toimi tämäkin. Videomateriaaliakin on, katsotaan saako sen joskus esille.

Hopun agia videolla: https://www.youtube.com/watch?v=aC4_BAAQ_Hc&feature=em-upload_owner

torstai 16. tammikuuta 2014

Keskiviikko = vapaapäivä = treenipäivä

Tiistaina vietettiin vapaapäivää löysäillen, koiruuksien piti tyytyä pelkkään lenkkeilyyn. Välillä hyvä niinkin.

Keskiviikkona oli normaaliin tapaan arkivapaa ja käytin sen normaaliin tapaan - koirien kanssa pitkin metsiä ja treenejä porhaltaen.

Aamupäivästä lähdin koirien kanssa lähipellon kautta metsälenkille. Pellolla Hoppu ja Nessa saivat juosta cuz pallojen perässä ja ne olivat aivan onnessaan! Onnessani olin minäkin - niin kaunis keli! Vaikka pakkasta oli yli 10 astetta, minulle tuli jopa kuuma vaatekerrosteni alla. Olin selvästi pakkatunut naparetkeä varten. Reissusta tuli jopa otettua reilusti kuvia, mutta ne ovat vielä purkamatta. Ehkä sitten joskus...


Tähän hätään pari puhelinräpsyä.



Päivän ensimmäinen treeni oli viestittelyä Marikan ja Jocken kanssa. Suunnitelma oli 300m juoksutusta ilman polkuapua. Muutimme suunnitelman lennossa, kun treenipaikassa olikin hyvä, rauhallinen hiekkatie, jota koirien oli hyvä juosta. Treeninä oli 500m pitkin selvää tietä juoksu, kolme juoksupätkää, minisiirtymät. Hoppu juoksi ensin, Nessa toisena ja Jocke kolmantena. Eka matka sujui Hopulta ja nessalta hyvin. Jocke yritti päästä helpommalla, juoksi noin 50m ja jäi seisomaan. Marika ei päästänyt Jockea luokseen vaan kannust juoksemaan, jolloin Jocke juoksi matkan hienosti minulle asti. Toiselle matkalle Hoppu lähti vähän tavallista rauhallisemmin. Se kyllä laukkasi eikä pysähtynyt ja katsahtanut minuun päin, mutta tavallinen into ja raivo oli kateissa. Jocke ja Nessa juoksivat hyvin. Vikalla Hoppu-pikkumies meni jumiin. Se unohti mitä oli tekemässä. Etäisyys oli ehkä liikaa. Lopulta Marika tuli noin 200m lähemmäs ja minä kutsuin, jolloin lopulta juoksi. Nessa hyvin ja Jocke erittäin hyvin! Seuraava treeni selvästi helpompi, motivaaion ja itsevarmuuden nostatustreeni. Vaikka ihan lyhyt matka, mutta monta taipaletta.

Seuraava treeni oli raunioilla, mutta sitä ennen käytiin vähän lämmittelemässä ja herkuttelemassa Marikan kanssa huoltsikalla. Kiitos Marika! Raunioilla Hoppu pääsi tositoimiin: 6 ukkoa lähes näkyvissä, teemana kiintorulla. Suunnitelma oli 4 ekaa kiintorullalla, 2 vikaa irtorullalla. Muttamutta... Lopulta kaikki 6 kiintorullalla, sillä jouduin pari kertaa pyytämään rullan pois Hopun suusta. Jos etsi jonkin aikaa tyhjää, otti rullan suhun jo hajusta. Nyt tein niin, että ekan annoin mennä, kun otti kuitenkin lähellä maalimiestä.  Muihin puutui tiukalla "kiitos" käskyllä. Tässä treenissä kehuin itse, kun otti rullan maalimiehellä, tästä päästävä pian eroon. Minun pitää olla täsmällisempi rullan vastaanotossa ja näytölle lähettämisessä, tuppaa meneään sähläämiseksi. Ja tuota rullaa pitää pohtia. Hoppu teki töitä mielellään, nenä toimi ja rullankin osasi nostaa itse, tästä on hyvä jatkaa!

Illalla Nessa pääsi vielä aksailemaan ja molemmat koirat lenkkeilemään. Siitä ehkä lisää myöhemmin.





maanantai 13. tammikuuta 2014

Jälkeä, agia, näyttelyitä, pentuja ja tokoa

Kumma juttu, että treenejä on vaikea mahduttaa yhteen viikkoon  - lajeja kun tuppaa olemaan melkein enemmän kun viikossa päiviä ;).

Nessalla on ollut viime viikon loppu ja maanantai tylsää, se on päässyt mukaan lähinnä vain lenkkeilemään. Treenailun on hoitanut Hoppu.

Perjantaina kävin ennen töitä koiruuksien kanssa lenkillä ja jäljellä. Jäljen vanhentuessa heittelin koirille cuz kumivinkupalloja pitkin metsiä ja koirat pinkoivat niiden perässä minkä jaksavat. Välillä nenäkin joutuu käyttöön, kun kallisarvoinen pallo häviää pusikkoon. Nessan ehdotonta mielipuuhaa!

Hopun jälki oli tallattu kuivaan kangasmetsän, jonka varvikkoa peitti hyvin hentoinen lumipeite. Jälki oli neliömäinen, noin 500m, 2 kulmaa ja 6 keppiä. Vanheni vain 30minuuttia. Nyt jälki toimi. Hoppu jäljesti kuin kone, teki kulmat loistavasati ja löysi kaikki kepit. Upea Hoppis! Muutama vaihtoehto mikä viime jäljessä mätti: vieras jälki (Tuuli), liian pitkä vanhentuminen (1h) tai reilu määrä harhajälkiä (siellä nimittäin liikkui monia ulkoilijoita). Näitä onnistumisia olisi hyvä ollut vahvistaa vielä ennen talven tuloa, mutta nyt näyttää siltä ettei ehditty. Jatkossa pitää muistaa VAIKEUTTAA YHTÄ ASIAA KERRALLAAN. Etenkin Hopulla ja jäljellä. Itsevarmuutta pitää vahvistaa reilusti, jotta uskaltaa tehdä itsenäisiä ratkaisuja.

Perjanta-iltana lähdin töiden jälkeen lenkille Tervakosken teille. Hoppu yrittää jatkuvasti vähän vedättää liian edele, kun se ei oikein ole tottunut kävelemään ihmisten ilmoilla ;). Kun pääsin kotiin, kämpässämme oli karsea metakka, kun Maken bändi treenasi yäkerrassa. Koirat ovat tottuneet tuohon korvia huumaavaan meteliin (anteeksi, musiikkiin) ja lapsetkin nukkuvat kuin pienet murmelit. Make onkin jo puhunut, että hän on osallistunut pentujen äänisiedätykseen hankkimalla yläkertaan aidot rummut. Melko uhrautuvaista, eikö?

Lauantaiaamuna oli Hopun agitreenien vuoro. Rata oli kerrankin melko helppo, olin lähinnä ajatellut, että keskitymme kaikki keinun treenaamiseen. Ei siis varsinaista ohjaushaastetta. Katsotaan, jos onnistun jostakin löytämään kätevän ratasuunnitteluohjelman, jospa saisin ratoja välillä ihan tänne näkyviinkin. Nyt siis vain kommentit. Tein keinun ensin yksittäisenä, toimi hyvin. Hopulla on välillä tapana lentää ekalla yrittämällä keinusta yli. Radan osana toimi hyvin, ainoa mitä pitää miettiä on se, ettei tule 2on 2off asemaan keinulla. Tämä ei minua haittaa, mutta tarjosi samaa tyyliä myhemmin puomilla. Siitä en välittäisi. Kun tein radan ekan kerran peilikuvana, Hoppu teki lentokeinun. Näitä siis vahvistettava. Parin rundin jälkeen tein puomia, jossa tulikin yllättävä ilmiö esiin: Hoppu luuli olevansa keinulla ja teki puomin tosi varoen. Huomasin myös, ettei alastulon paikka ole ihan selvä enää. Back to basics! Kepeilläkin tuli vielä loppusählinkiä, kun Hoppu kiilasi sieltä liikkeeni perässä ulos kolmanneksi vikasta välistä. Mun moka. Näihin huolellisuutta nuoren koiran kanssa! Hopun kanssa pitäisi käydä nyt muutama kerta tekemässä ihan omaa treeniä estetaitojen varmistamiseksi. Minun pitää myös muistaa vaalia sitä tärkeintä - mielentilaa. Alkuun se oli tässä treenissä kohdillaan, mutta lopuksi vähän lakosi, kun tuli epävarmuutta.


Aksatreenien jälkeen Hoppu, Pihka, Raiku ja Nessa pääsivät lenkkeilemään. Nurtsikentällä otettiin ilo irti ja kirmattiin täysillä ympäri kenttää koko poppoo. Aivan ihana nähdä kaikkia niin onnessaan juoksun huumassa!

Sunnuntai olikin minulle reissupäivä. Ajoimme Jennan kanssa Savonlinnaan Snowtime´s aussiepentuja moikkamaan. Pennut olivat noin 4,5 viikon ikäisiä, hirmuisen suloisia ja reippaita karvapalloja. Suloisuskerroin oli huipussaan ja riiviöintiä ei vielä ollut nimeksikään, ihkuja! Tykästyin kovasti Rioon, pentujen äitiin sekä muihin Merjan koiriin. Riffi oli ihan paras! Lisää pentukuvia tuolla: http://lurpanpoppoo.1g.fi/kuvat/Koirat/Rion+ja+Linkin+pennut/



 Ollessani Savonlinnassa, Marisa ja Marika veivät yhdessä Hopun näytelmiin, Marika lähinnä nakitettuna avustajana. Näytelmiin olivat eksyneet myös Raiku ja Nova H-arvosteluiden toivossa. Hopulle H, Novale ERI ja Raikulle T. Pojat kiittävät ja kumartavat ja lopettavat huipulla, Raiku saa vielä jatkaa sitä hoon metsästystä. Ihana, Täydellinen Raikkis!

Rio-äippä
Hoppu oli sunnuntai-illan ihmeen levoton, etenkin ennen kun pääsin kotiin. Se oli uikuttanut, ulvonut, tuijottanut ulos ja ulkona vain huidelut ympäriinsä. Olisiko hyväntuoksuinen sisko pistänyt velipojan hormoonit hyrräämäään? Tiedä häntä. Maanataina töissä levottomuus jatkui. Yleensä Hoppu vain nukkuu, mutta nyt piti vinkua, jopa haukahdella mökissään. Seurataan, mihin tilanne etenee.

Hoppu pääsi treenailemaan tokojuttuja maanantai-iltana. Paikalla oli vain Pihka-sisko, muut ryhmän jäsenet eivät päässeet tulemaan. Aloitimme tunnarilla. Hopun kanssa aloiteltiin alunperin syksyllä siten, että piilotin kaikki kapulat. Ja mielestäni pääsimme asian ytimeen: oikea kapula etsitään haistelemalla. Nyt homma on kuitenkin romuttunut, tehtävä ymmärretään nykyään: hae mikä tahansa kapula. Tänään sama juttu jatkui. Ensin oli kasa ja yksittäinen kapula. Hoppu haki kapulan. Kehuin ja palkkasin, koska toi kuitenkin oikean. Tosin haistelematta. Seuraavaksi Virpi "piilotti" yksittäisen kapulan hiekkaan. Hoppu ei hämääntynyt, vaan haki kapulan taas haistelematta, sillä se näki mihin kapula meni. Vielä yksi yritys, sama tilanne säkkien takaa. Nyt siis seuraavan kahden viikon proekti on AVATA NENÄ. Piilotan siis ensin yhtä ja ehkä myöhemmin useampaa kapula lumeen ja annan Hopun tehdä työt nenällä. Jospa se siitä.


Seuraava prjekti oli ohjatun noudon suunnat. Jätin Hopun merkille ja lähetin lelulle oikealle tai vasemmalle. Toimi hyvin, teki mielellään, joten onnistunut alkeistreeni. Vikalla minun piti titenkin pyytää, että Virpi vie vasemmalle kapulan. Minä ahne tyyppi. Hoppu kyllä meni kapulalle, mutta ihmetteli mitä kapulalle taas pitikään tehdä. Eli teki kyllä, mutta ei parhaalla fiiliksellä eikä vauhdilla. Malttia Laura!Jatketaan sis suntia vahvistaen, välillä merkkiäkin ennen lelulle pääsyä. Ja noutoja erikseen vauhdilla.

Ikuisusprojekti seuraaminen oli alkutreenistä ihan huikeaa! Hoppu seurasi pitkiäkin suoria, teki käännökset, ei häirintynyt edes ruudusta. Kivaa! Treenin loppuvaiheessa iski väsy/epävarmuus/molemmat yhdessä, joten seuraaminen alkoi lässähtää. Virpin käskytyksillä toii kuitenkin paremmin kuin viimeksi, ei laskenut yhtä alas. Näitä käskytettäviä seuraamisia pitää selvästi tehdä paljon.

Hypyn kansa törmäsin taas tuttuun ongelmaan: Hoppu ei hyppää ekalla käskyllä. Hopun moodi tehdä hyppyliikettä on hyvin hiipivä ja tuijotava. Tämä tekee myös sen, ettei se lähde ekalla käskyllä. Ja koska olen huono ihminen, hermostuin tuosta tuijotusmoodista (sillä sehän auttaa!!).  Ja sain koiran lisää epävarmaksi ja hitaammaksi. Ymärsin lopulta helpottaa ja päästää Hopun aina hyppäämään lelun luo käskyn kuultuaan. Näitä lisää! Sanan hyppy pitäisi aina olla LUPA koiralle tehdä hyppy, ei käsky. Nyt niitä vapautuksia hypyn yli lelulle hyppykäskyllä.

Alkutreeneistä meni taas oikein hyvin, olin iloinen. Mutta lopputreenit meni vähän läskiksi. Taukoja pitää muistaa pitää! Ei tehdä liikaa putkeen tai kerrallaan. Etenkin Hoppu väsyy ja sillä pitää fiilis pitää koko ajan korkealla.

Illan lopetti mukava lenkki Nessan ja Hopun kanssa pellon ympäri. Lumi kimalsi kauniisti otsalampubn valossa ja koirilla oli kivaa. Mahtavuutta!

torstai 9. tammikuuta 2014

9.1.2014 Viestiä

Vuorossa oli viestittelyä Jocken ja Marikan kanssa ennen työpäivää. Ennen treeniä kävimme pienellä lämppälenkillä. Pojilla oli lyhyen alkujäykistelyn jälkeen todella hauskaa keskenään. Ne juoksivat ja painivat pitkin metsää.
Tämän päivän treenin tarkoitus oli juosta vähän pidempää matkaa polkuavulla ja tehdä vain hyvin pienet siirtymät. Matka noin 300m, matkoja viisi.
Jocke: eka ja toka matka hyvin, lähtiessä intohaukahduksia, lähtee tosi lujaa! Kolmannella lähti tosi hyvin, mutta tuli hetken kuluttua takaisin. Uusintalähetyksellä lähti hyvin. Neljäs ja viides matka hyvin.
Hoppu: eka ja toka tosi hyvin, lähti päämäärätietoisesti ja itsevarmasti. Kolmannella Jocke sähläilyn vuoksi lähtö epävarma, mutta päämäärätietoinen. Juoksi perille. Neljäs ja viides matka hyvin.
Nessa: Nessa juoksi tällä kertaa viimeisenä. Pientä vinkumista lli havaittavissa Hopun ja Jocken lähetysten aikana. Lähti hyvin ja juoksi varmasti.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

8.1.2014 Jäljestystä, hakuilua ja aksailua

Nautin tänään vapaapäivästä koirien kanssa trenaillen. Ensin jälkeä ja akua Hopulle, lopuksi agia Nessalle. Hauskaa tehotreenailla pitkästä aikaa! Huomenna ois vuorossa viesti, perjantaina voisi jäljestelä tai tokoilla, lauantaina viestiä ja aksaa ja sunnuntaina ajellaankin Savonlinnaan Snowtime´s pentuja katsomaan. Koiramainen loppuviikko tiedossa siis.

Jäljestämään oli tarkoitus suunnata Tuulin, Marikan ja Maijan kansa, mutta aikataulu- ja muiden haasteiden vuoksi porukka karsintui minuun ja Tuliin. Ennen jälkeä koirat pääsivät vähän rallattelemaan pitkin peltoja. Raikun juoksi meinasi aiheuttaa vähän päänvaivaa Hopulle ja jopa Nessalle, mutta loppulenkki sujui jo normaalimpaan riehumistyyliin. Hoppu ja Raiku ovat niin koomisia: ne vaanivat, hiipivät ja hyökkäilevät ihan samaan tyyliin kun leikkivät keskenään. Se, mikä ei ole koomista, on että tehokaksikko oli taas kaataa minut ja Tuulin pariin otteeseen keskelle mutapeltoa. Eihän sitä voi nähdä ihmisten jalkoja, kun on tärkeämpääkin tekemistä!

Raiku teki minun tallaamani, noin 800m jäljen, joka vanheni reilun puolen tunnin ajan. Janalla (noin 20m) Raiku etsi jälkeä hyvin, mutta ei osaa vielä edetä suoraviivaisesti eteenpäin. Kun jälki löytyi, nosti Raiku hyvin oikean jäljen. Jäljestys oli tarkkaa ja varmaa, oikein hienoa työtä! Kulmat Raiku selvitti hyvin ja nejä ekaa keppiä nousi hienosti. Vikan suoran puolivälissä alkoi tuulla puuskittaisesti Hopun jäljen suunnasta, joka tuntui haittaavan Raikua paljon. Työstämisen jälkeen Raiku nosti jäljen uudestaan ja ajoi yvin loppuun. Mutta kaksi keppiä jäi jäljen lopussa jäljelle. Hyvää työtä Tuuli ja Raiku!

No sitten oli Hopun vuoro. Hopun jälki vanheni noin tunnin ja oli siis Tuulin tallaama. Hoppu lähti innokkaasti jälkeä etsimään, nosti sen oikein, mutta sen jälkeen alkoi sählätä avoimessa kohdassa jotakin. Ehkä jäljellä oli kulkenut koiran ulkoiluttajia tms? Hyvin mahdollista. Avoimelta jälki löytyi, jäljestys oli vähän epävarmaa, mutta Hoppu jatkoi. Lösimme ekan suoran kaksi keppiä, mutta eksyimme ekassa kulmassa. Hoppu ajoi siitä reilusti yli. Hoppu näytti koko ajan jäljestävän jotakin, mutta en tarkalleen tiedä mitä. Pitkän jäljen etsimisen jälkeen löytyi jälki ja yksi keppikin. Kulman ajoi hyvin. Vikalla suoralla jäljestys oli haahuavaa, eikä Hoppu juurikaan kulkenut jäljen päällä. Keppejä ei löytynyt. Kaikenkaikkiaan Hoppu oli hyvin epävarman oloinen koko jäljen ajan. Oliko syynä vieras jälki, liian vanha jälki, kostea pelto, häiriöjäljet? Kaikki mahdollisia. Nyt pitää tehdä itsevarmuutta lisääviä jälkiä, jotta saadaan taas jäljestysinto kohdilleen!

Jaa mikä jälki? Missä?

Jäljen jälkeen suuntasimme Hopun kanssa hakumetsään. Treenit tehtin pimeällä, hiekkakuopilla ja treenin tarkoituksena oli kiintorullatreenin aloitus. Maalimiehet eivät piiloutuneet, etäisyys keskilinjasta 20-50m. Ekalla irtorulla, tokalla ja kolmannella kiinto, neljännellä irto, viidennellä kiinto ja vikalla irtorulla. Ideana oli se, ettei Hoppu ottaisi rullaa liian kakana maalimiehestä, vaan tarkistaisi aina ennen rullan ottamista onko maalimiehellä a) ruokaa b) irtorulla. Sunnittelin treenin näin, sillä Hoppu on ottanut kaulassaan roikkuvaa rullaa joskus suuhun ihan huvikseen, en nyt halunnut vahvistaa pelkkää kiintorullaa. Ekan irto oli hyvä, no kyseessähän oli tuttu juttu. Tokan piston kiintorullan otti maalimiehen pienellä avulla, mutta ei tiennyt mitä sen kansa tehdä. Tuli luokseni kun kutsuin. Kolmannella oli ottanut kiintorullan hyvin pienillä avuilla. Neljännen irto hyvin. Viidennen kiintorullassa oli haasteita. Olin alunperin sanonut, ettei otossa tarbitse auttaa. Avuilla toimi. Vikalla irtorulla. 

Rullatreeniä jatketaan. Minun pitäisi muistaa roikottaa rullaa kaulassa ihan muuten vaan, jottei rulla häiritse kaulassa roikkuessa. Treenisunnitelmaa pitää yksinkertaistaa, ehkä vähemmän vaihtelua. Marisan ehdotus: eka ja vika irto, muut kiinto. Mietitään. Itse mietin sitä, että palkkaisin satunnaisesti rullan tuonnista ja korrektista irroituksesta. Nyt kun jes (lupa irroittaa rulla), usein aiheuttaa myös näytölle lähdön, mikä ei ihan olisi tarkoitus. Selkeyttää irroituksen ja näytölle lähdän vaatimuksiin lisää.


Päivän agirata oli tuollainen. Mietin ensin mit tuostakin tulee, mutta hyvinhän se meni! Ekalla yrityksellä yksi rima, muuten puhdas rata. Jee! Yksittäisiä rytmihäiriöitä radale mahtui, muun muassa 6 hypyllä olin ihan väärässä paikassa ja Nessa meinasi hypätä sen väärää kautta. 12 hypyllä olisin voinut tehdä paremman käännöksen, 15 putkeen vienti muutettiin. 5 ja 6 väliin toimi persjättö tosi hyvin.
Päivän tärkeimpiä oppeja:
Pakkovalssi vähän kauempaa, anna koiralle tilaa. Muista merkkauksessa käsi alas!
Kun jätät koiran tekemään esteitä itsenäisesti, muita pieni huomiointi (työntö, katse) tukemaan koiraa. Nyt rymäytti yhdellä kierroksella okserin alas kun en edes vilkaissut sinne päin.
Takaakierrossa katse koiran ponnistuspaikkaan, liike kohti siivekkeen ja riman rajaa.
Päällejuoksun jälkeen tulevassa käännöksessä (11-12) muista hidastaa jo päällejuoksun aikana
Kehuja tuli minulle hyvästä keskittymisestä. Ja mulla kun oli ennen treenejä semmonen huono asenne meininki. Taisi rataprofiili sopia meille ;).

Tervetuloa Uusi Vuosi!

Hyvää Uutta Vuotta Toivottaa kuvassa Issi (Wirneen Irtiotto) perheineen.


Vuoden 2014 alun kunnaiksi lupaan YRITTÄÄ alkaa päivitellä blogia tiuhemmin. Pentujen lähdöstä alkaa olla sen verran aikaa, että totaalinen blogiväsymys on selätetty. Tarkoitus olisi jatkossa kirjoitella myös Wirneen poppoon arkikuulumisia, ei pelkkiä treenipäivityksiä. Katsotaan miten onnistuu.

Wirneen vuosi alkoi hyvin, kun Maijalla asuva sijoituskoirani Nauru kävi läpivalaisussa. Nivelet näyttivät oikein siisteiltä. Nyt vain odotellaan sitä virallista lausuntoa.

Kun kaikki nyt ovat ahkerasti listailleet blogeihina tavoitteita vuodelle 214, ajattelin itseni motivoimiseksi tehdä samoin. Treenikirjan reunaan niitä jo kirjoittelinkin, mutta tässä näin julkisesti.

Nessan kanssa olisi tarkoitus keskittyä kahteen lajiin, viestiin ja agilityyn. Jäljestellään toki huvikseen  ja ehkä silloin tällöin hakuillaankin.
Kisatavoitteena olisi:
VK2 eli koulari avoimesta luokasta viestiltä
Agista vähintään nollia, mielellään jopa serti. 

Hopun varalle onkin kaavailtu enemän lajeja: tokoa, agia, jäljestystä, viestiä, hakua ja paimennusta. Paimennusta olisi tarkoitus vain päästä treenailemaan, samoin viestiä. Niille ei sen ihmeempiä tavoitteita.
Kisatavoitteena:
Toko TK1, avoimen luokan ykkönen ja ehkä syksyllä jopa voitajan korkkaus
Pk-puolella BH, JK1 ja HK1
Agissa kakkosluokkaan, ehkä jopa kolmosluokkaan
Paljon on tavoitteita, katsotaan miten meidän käy ;). Ehkä viikonloput loppuvat kesken...

Yleisesti tavoittelisin taas uutta ja aktiivista harrastusvuotta 2014. Toivon, että koirat pysyvät terveinä ja pääsevät puuhaamaan sydämensä kyllyydestä. Toivon, että oppisin taas rahtusen paremmaksi kouluttajaksi. Toivon, että kasvattieni omistajat saavat nauttia koiristaan ja niiden kanssa tekemisestä. Toivon kaikille suuria onnistumisen hetkiä, oli puuha tai laji mikä hyvänsä. Ja toivon, että saamme taas uusia hienoja Wrnistelijöitä maailmaan.