Heti aamusta tein pihanurmikollemme jäljen sijoituspennulleni Hyrrälle. Tämä oli Hyrrän eka jälki ikinä. Noin 40 askelta, askeleet aivan kiinni toisissaan, joka askeleessa nami. Ensin Hyrrä vähän kieri ja ihmetteli, mutta kova oli hinku nameille. Kun Hyrrä keksi, että eteenpäin pääsee vain jokaisen namin syömällä, alkoi homma toimia. Oikein hyvä jälkiuran aloitus! Onnea on ahne pentu ;).
Saatoimme koiruuksien kanssa Saran kouluun ja jatkoimme siitä pidemmän mutkan kautta kotiin. Hyrrä menee pitkin peltoja ja metsiä hirmuiselle vauhdilla, aivan uskomaton pikakiituri!
Aamulenkiltä lähdin tallaamaan jälkeä Hopulle ja Nessalle.
Nessan jälki noin 400m, kaksi piikkikulmaa ja 20m jana, 4 keppiä. Nessa jäljesti tänäänkin jotenkin vaisusti. Selvitti kulmat, nosti kaksi keppiä. Jäljestyksestä puttuu kuitenkin se tavallinen into. Nyt motivaatiotreeniä vaikkapa keppijäljellä. Katsotaan jos se helpottaisi.
Hopun jälki oli noin 500m pitkä, 10m jana, 3 kulmaa ja 6 keppiä. Alkujäljestä isona häiriönä oli mukana roikkunut Hyrrä, joka härräsi Hopun ympärillä. Maastossa oli korkeaa suopursua, sekin haittasi tekemistä. Hoppu nosti itse vain 2/6 keppiä. Apuuva! Tälle keppiongelmale on nyt tehtävä jotakin. Jälki itsessään sujui muuten hyvin, jana toimi ja kulmat selvitti kivasti. Mutta ne kepit!!
Työpäivän jälkeen kävimme vielä koirien kanssa noin tunnin metsälenkillä auringonlaskun värjäämässä metsässä. Oli upean kaunista ja rauhallista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti