7.4.2014 Hammasremonttia, metsälenkkeilyä ja tokostelua

Keräilen sijoituskoiria ilmeisesti vain poistaakseni niiltä hampaita. Siltä ainakin tänään tuntui. Viime kesänä Prilla ja riehuessa katkenneet yläetuhampaat, syksyllä Nauru ja kiveen törmäyksestä juurestaan katkennut alaetuhammas ja tänään pikku-Hyrrän kärjestään katkennut alamaitokulmahammas. Hyrrä törmäsi riehuessaan sisällä noin viikko sitten seinään tai oveen ja on sen jälkeen vingahdellut silloin tällöin. Viime viikolla Hyrrä kävi lekurissa, jossa todettiin lihaställi ja aloitettiin kipulääke. Kaikki näytti olevan hyvin, mutta eilen Hyrrä taas vingahti. Tällä kertaa suustaan. Ja leuka turposi ihan kunnolla. Tänään näin Hyrrän ja totesin, että maitokulmurista on kärki rikki ja juuren kärki päässyt tulehtumaan. Ilmeisesti saman törmäyksen aiheuttama vaurio tuokin. Hyrrä unille ja vaurioitunesta hampaasta eroon. Huomenna neiti on varmasti mielestään täysin parantunut, hyvä niin. Tänäänkin suurin huolenaihe oli välistä jääneet ruoka-ajat. Miten niin ahne ;). Pikaisia paranemisia ihanalle Hyrrälle!

Hyrrän asiosta työpäiväni vähän lyheni ja käytin koirani kunnon metsälenkille Hyrrän odotellessa kotiinkuljetusta meillä Jennan kanssa. Noin 1,5 tuntia kipiteltiin Kiljavan metsissä ja loppumartkasta Nessa jopa erehtyi leikkimään Hopun kanssa. Molemmilla oli kova veto järvelle, joka oli vielä tiiviisti jäässä. Kesää ja uimakautta odotellessa!

Illalla oli vuorossa vielä Hopun ohjattu toko. Aiheena oli ruutu. Tein tänään pitkästä aikaa ruutua kosketusalustan kanssa. Vauhtia ja varmuutta riitti myös merkin kautta lähetettynä. Palkka alustalle seisahtamisesta. Parin kianomaisen jälkeen tein vauhdista lähetyksiä ruutuun eri suunnista. Hienosti löytyi oikea kohta. Jee! Hyvällä mallilla on ruutu. Koska ehdimme tehdä ruutua itsenäisesti, keskustelimme Pipsan kanssa Hopun tunnarihaasteesta. Lopputuloksena olivat vinkit: Älä tee kokeenomaisia vaan vapaamuotoisemmin, itse kapuloiden lähellä. Vie kapulat niin, ettei koira nää niitä lainkaan. Jos tuo väärän, ei lähetetä uudestaan, voi paineistaa liikaa. Jos tuo oikean, ei jäädä toistamaan jottei yritä tarjota jotakin muuta. Vahvista välillä nenänkäyttöä piilottamalla vain oikeaa kapulaa. Näillä vinkeillä tunnarin kimppuun! Tuossa se tärkein anti. Näiden lisäksi tein hyppynoutoa tokohypyn maksimikorkeudella, niin metallin kuin puukapulan kanssa. Metalli oli vähän ällö, mutta hyppy nostatti palautusvauhtia. Tarjosi palautusta aina hypyn kautta, vaikka välillä oli vähän vinossa linjassa. Oikein hyvä. Tasamaanoutoja tein pari, näihin pitää nyt saada parempi fiilis. Kolminoutoa, iskunouto, vauhtinouto, mitä kaikkea? Myös loppuasennon vahvistamista erikseen, jotta haluaa tulla täysillä perille asti. Seuraamista pari pätkää, tosi hyvin! Täyskäännöksetkin paremmin kuin viimeksi. Hyvä Hoppis!