Työpäivän jälkeen käytin koirat lähipellolla juoksentelemassa tennispallon perässä. Aina yhtä hauskaa puuhaa.
Lasten käytyä nukkumaan suuntasin vielä jälkimetsään. Metsässä alkoi jo pikkuhiljaa hämärtää ja jälkien vanhennuttua tunnin oli jo melkein pimeää. Hullun hommaa. Mutta niin hauskaa.
Hoppu teki toistaiseksi pisimmän jälkensä, 800m. Jäljellä oli noin 20m jana, 6 keppiä ja kolme kulmaa. Hoppu teki erinomaista työtä! Jäljesti tarkasti, varmasti ja sopivaa tahtia, teki janan hyvin ja nosti kaikki kepit. Huippua! Jäljen onnistumisen takana oli pari viisasta kommenttia parilta viisaalta kaverilta. Marika totesi viime viikolla, että Hopun keppien olisi ehkä hyvä olla vähän risua isompia, kuten kokeessakin. Nyt ne olivat. Toinen oivallus tuli Tonilta, joka mietiskeli että janalla oikean jäljen valintaa voi vaikeuttaa krepin kiinnittäminen, kun silloin juuri janan kohdalla on se voimakkain haju. Nyt ainakin jana toimi paremmin kuin koskaan kun kreppaus jäi pois. Katsotaan toimiiko jatkossakin.
Nessa teki vain lyhyen keppijäljen, josta löysi hienosti kaikki neljä keppiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti