Hoppu teki ensimmäisenä tunnaria. Tunnari on ollut meille vaikea liike, en jotenkin osaa kertoa Hopulle mitä siinä kuuluu tehdä. Välillä vaikuttaa kuin ymmärtäisi ja etsisi omaa haistelemalla, välillä taas tuntuu hakevan vain jonkun kapulan. Tänään tein tunnaria kotipihassa, Sara apuna. Sara vei kaikki kapulat, oman kupin avulla. Ekalla toistolla Hoppu haisteli pari kapulaa, toi oikean. Jee! Antoi toivoa onnistumisesta. Tokalla ja kolmannella toi oikean, mutta haistelematta. Uskon, että katsoi mikä on oikea. Neljännellä ja viidennellä toistolla toi mitä sattui. Näillä en siis itsekään nähnyt mihin oikea meni. Uskon siis, että Hoppu on oppinut katsomaan mikä kapula sieltä pitää tuoda. Ja koska olen itse hermorakenteeltani heikompaa luokkaa, hermostuin kun Hoppu ei osannut, Hoppu alkoi luimia ja minä hermostuin lisää. Huoh. Milloin opin?
Kun olin vetänyt vähän henkeä ja ymmärtänyt tyhmyyteni, tein Hopun kanssa vähän merkkiä ja hyppyä fiiliksen palauttamiseksi. Nämä auttoivat, lopputreenistä Hoppu teki melko iloisesti hommia. Voi Hoppu-raukkaa, mistähän se saisi itselleen fiksumman kouluttajan?
Nessan kanssa vähän seuraamista ja luoksetuloa fiilis katossa. Toimi hyvin!
Nessale vähän seuraamista ja pari luoksetuloa. Hyvä, iloinen meininki oli päällä.
Tokostelun jälkeen lähdin pellolle juoksuttamaan koiria pallon perässä. Aivan Hopun ja Nessan lempipuuhaa!
Alla pari fiksua ja filmaattista kuvaa pallohulluista ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti