12.4.2014 Tottistelua ja fysiikan kohotusta

Tänään koirille tetiin vähän fysiikkatreeniä ja hiukkasen verran tottishommia.

Ennen aamulenkkiä tein taas pari tunnaria. Kapulat samassa kohdassa, käytössä hajustamattomia ja oma. Ensin Hoppu yksin, toi väärän. Pyysin Nessan, joka toi oman. Toinen samalla kuviolla. Kolmannella Hoppu toi itse oikean, joten lopetimme tähän. Tärkeintä oli huomata, että Hoppu pikkuhiljaa käsittää, että oma erotellaan muista HAISTELEMALLA! Pientä edistymistä siis havaittavissa.

Sain muuten eilen keskustellessani erään asiakkaan kanssa vähän erilaisia tunnarivinkkejä. Hän oli muun muassa tehnyt tunnareita, jossa "väärät" ovat erilaisia lasten leluja ja oma kapula piilotetaan lelujen joukkoon. Koiran ossamisen kehittyessä joukkoon myös vääriä. Tämän lisäksi hän oli käyttänyt tunnarissa esimerkiksi lasten paksuja tusseja väärinä. Muina treeneinä haistelun vahvistamista yhden piilotuksilla, oman kävyn etsimstä metsästä, namien ripottelua väärien tunnareiden riviin jne.

Tunnareiden jälkeen lähdin heittelemään palloa lähipellolle. Hoppu ja Nessa saivat juosta pitkin peltoja pallon perässä yllin kyllin.

Ennen töihin lähtöä ävin vielä pikaisesti Impivaaran hallien kentällä tekemässä Nessalle noudot ja vahvistamaan Hopulle esteitä. Nessan noudot sujuivat kivasti. Vauhtia voisi toki olla vieläkin enemän, mutta tyytyäinen saa olla. Pystyeste sujuu Hopulta jo tosi hyvin, mutta jyrkällä vinolla jää arjalle arpomaan. Ja yrittää raasu tehdä sitä 2 on 2 off kontaktia. Pikkuhiljaa. Noudoissa kiinnitettävä tosi paljon huomiota fiilikseen. Tasamaalla näkyy ehkä tunnarin vääntö, tuppaa tuomaan tällä hetkellä tosi rauhallisesti. Fiilis kattoon ja sopivasti toistoja.

Töistä kotiin tullessani satoi ja teki mieli vain lösähtää sohvalle telkkarin ääreen. Mutta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä pyöräilemään koirien kanssa. Tekipä hyvää! Ihan mahtifiilis pyörälenkin jälkeen.

Viikonloppu onkin täynnä paimennusta: huomenna suntaamme Kausalaan ausieporukan kanssa ja sunnuntaina Somerolle Wirneen poppoolle. Hieno viikonloppu tulossa!

10.4.2014 Viestittelyä

Aurinkoinen päivä alkoi aamun viestitreeneillä. Koska Nessa sai koepaikan viestille parin viikon päähän, pitää treenimatkojakin vähän pidentää. Tänään Hopulle ja Jockelle eka matka 400m, 200m siirtymä ja kolme matkaa. Apuna polku, kun matkat venähtivät. Nessalle 600m, 200m siirtymä ja kolme matkaa.

Pidentyneistä matkoista huolimatta molemmat poijjaat selviytyivät treenistä loistavasti. Siistit lähdöt ja hyvin juoksivat.

Nessa teki myös hyvää työtä ja juoksi kaikki pätkät. Lujempaakin olisi päässyt, vähän sellainen virkamiesmäinen tyyli Nepsulla on juosta.

Nyt pari vauhtipätkää ja ehkä yksi vähän pidempi treeni ennen kisoja.

7.4.2014 Hammasremonttia, metsälenkkeilyä ja tokostelua

Keräilen sijoituskoiria ilmeisesti vain poistaakseni niiltä hampaita. Siltä ainakin tänään tuntui. Viime kesänä Prilla ja riehuessa katkenneet yläetuhampaat, syksyllä Nauru ja kiveen törmäyksestä juurestaan katkennut alaetuhammas ja tänään pikku-Hyrrän kärjestään katkennut alamaitokulmahammas. Hyrrä törmäsi riehuessaan sisällä noin viikko sitten seinään tai oveen ja on sen jälkeen vingahdellut silloin tällöin. Viime viikolla Hyrrä kävi lekurissa, jossa todettiin lihaställi ja aloitettiin kipulääke. Kaikki näytti olevan hyvin, mutta eilen Hyrrä taas vingahti. Tällä kertaa suustaan. Ja leuka turposi ihan kunnolla. Tänään näin Hyrrän ja totesin, että maitokulmurista on kärki rikki ja juuren kärki päässyt tulehtumaan. Ilmeisesti saman törmäyksen aiheuttama vaurio tuokin. Hyrrä unille ja vaurioitunesta hampaasta eroon. Huomenna neiti on varmasti mielestään täysin parantunut, hyvä niin. Tänäänkin suurin huolenaihe oli välistä jääneet ruoka-ajat. Miten niin ahne ;). Pikaisia paranemisia ihanalle Hyrrälle!

Hyrrän asiosta työpäiväni vähän lyheni ja käytin koirani kunnon metsälenkille Hyrrän odotellessa kotiinkuljetusta meillä Jennan kanssa. Noin 1,5 tuntia kipiteltiin Kiljavan metsissä ja loppumartkasta Nessa jopa erehtyi leikkimään Hopun kanssa. Molemmilla oli kova veto järvelle, joka oli vielä tiiviisti jäässä. Kesää ja uimakautta odotellessa!

Illalla oli vuorossa vielä Hopun ohjattu toko. Aiheena oli ruutu. Tein tänään pitkästä aikaa ruutua kosketusalustan kanssa. Vauhtia ja varmuutta riitti myös merkin kautta lähetettynä. Palkka alustalle seisahtamisesta. Parin kianomaisen jälkeen tein vauhdista lähetyksiä ruutuun eri suunnista. Hienosti löytyi oikea kohta. Jee! Hyvällä mallilla on ruutu. Koska ehdimme tehdä ruutua itsenäisesti, keskustelimme Pipsan kanssa Hopun tunnarihaasteesta. Lopputuloksena olivat vinkit: Älä tee kokeenomaisia vaan vapaamuotoisemmin, itse kapuloiden lähellä. Vie kapulat niin, ettei koira nää niitä lainkaan. Jos tuo väärän, ei lähetetä uudestaan, voi paineistaa liikaa. Jos tuo oikean, ei jäädä toistamaan jottei yritä tarjota jotakin muuta. Vahvista välillä nenänkäyttöä piilottamalla vain oikeaa kapulaa. Näillä vinkeillä tunnarin kimppuun! Tuossa se tärkein anti. Näiden lisäksi tein hyppynoutoa tokohypyn maksimikorkeudella, niin metallin kuin puukapulan kanssa. Metalli oli vähän ällö, mutta hyppy nostatti palautusvauhtia. Tarjosi palautusta aina hypyn kautta, vaikka välillä oli vähän vinossa linjassa. Oikein hyvä. Tasamaanoutoja tein pari, näihin pitää nyt saada parempi fiilis. Kolminoutoa, iskunouto, vauhtinouto, mitä kaikkea? Myös loppuasennon vahvistamista erikseen, jotta haluaa tulla täysillä perille asti. Seuraamista pari pätkää, tosi hyvin! Täyskäännöksetkin paremmin kuin viimeksi. Hyvä Hoppis!

5-6.4.2014 Agia ja wirnistelevää hakuilua

Lauantain Hoppu-aksat sujuivat oikein hyvin. Sen ja aikaisempien hyvien treenien innoittamana ilmoitin Hopun ekoihin aksakisoihin! Huih! Tervetuloa kannustamaan Purinalle 20.4 ;).

Sunnuntaina treffattiin Wirnistelevää sakkia hakuilun merkeissä. Tällä kertaa kasassa oli kompakti kattaus: Minna ja Nova, Katariina ja Gatsby, Tuuli ja Raiku sekä mahdollinen tulevan Wirnistelijän omistaja Noora.

Nova ja Gatsby olivat tänään ennen treenejä käyneet pulikoimassa koirauimalassa ekaa kertaa Hienosti olivat kuulemma jätkät pulikoineet. Eipä ihme, Gatsbyhän ui jo viime kesänä ennen luovutusikää useampaan kertaan ;).

Haussa Hoppu teki puhtaasti ilmaisutreeniä. Tarkoitus oli saada kiintorullan luovutus kuntoon. Tämä tökki viimeksi raunioilla. Tänään luovutuksista onnistuivat KAIKKI! Huippua! Nyt vaan kriteerin kanssa tarkkana. Tästä on hyvä jatkaa kohti etsimisiä ja haasteita kiintorulla kaulassa.

Raiku teki hienosti hajuhakua, olihan kyseessä peräti seitsemäs (?) hakutreeni Raikulle kautta aikojen. Nyt ilmaisua valitsemaan ja lisää treenaamaan! Gatsby oli vähän väsynyt uimareissun jäljiltä, mutta onnistui pari kertaa koko kertovan ilmaisun ketjussaan. Haukku irtosi hienosti, vaikkei Gatsby sitä treeneissä ole montaa kertaa tehnytkään. Nova oli pätevä, vaikka Minna yritti hämätä. Hienot hakukoiruudet!

Suurkiitos kaikille, jotka pääsivät mukaan! Olipa mukavaa nähdä Lahden säihkysilmiäkin pitkästä aikaa!

Lopuksi haluan onnitella Maijaa Naurun ja Kidan hienoista RTK1 titteleistä sekä Jennya ja Iloa TOKO treenipaikan saavuttamisesta. Upeaa! Isosti onnea!

Pakko oli koristaa päivitystä muutamilla uintikuvilla by Minna ja sisaruslenkkikuvilla by Jenny. Uimassa siis Lahden poijjaat ja kimppalenkillä Tampereen punaiset siskokset.

4.4 Viestiä

Perjantai alkoi samalla tavalla kuin viikko sitten, viestitreenaillen Marikan ja Jocken kanssa. Paikka oli sama, Keimolan metsikkö. Käytimme taas polkua treenin apuna.

 

Tänään teimme vähän pidempää matkaa, eka siirtymä oli noin 350m ja siirtymä vajaan 100m. Matkoja teimme vain kolme.

Ekaan matkaan kaikki lähtivät innokkaasti ja juoksivat hyvin. Toka matka sujui kaikilta muuten hyvin, mutta Nessa teki ihan loppumatkasta pienen ylimääräisen kiepin metsään. Hyvin löysi kuitenkin perille. Kolmas matka kaikilta priimasti. Huippuhyvä treeni jälleen!

Seuraava treeni täytyy tehdä ilman polkuapua ja pyrkiä suuntaamaan jonnekin uuteen metsään.

2.4 Jälkeä, tottista ja agia

Jouduin tänään aamulla töihin, joten perinteisestä tehotreenipäivästä tuli vähän tavallista lyhyempi. Ehdimme silti tottistelemaan ja jäljestelemään, mikä oli oikein kivaa.

Eilen minulla oli pitkä työpäivä, noin 10 tuntia. Työpäivän jälkeen tein koirien kanssa rentouttavan metsälenkin, jonka lomassa koirat tasapainoilivat kivien ja suuren puupinon päällä. Kotiin päästyäni tsemppasin ja lähdin juoksulenkille. Tarkoituksena oli, että Hoppu vetäisi minua ja Nessa juoksisi vapaana. Suunnitelmassa oli vain yksi mutta, Hoppu ei vedä. Tämä on selvästi asia mikä pitää Hopulle opettaa. Sitä selvästi ällötti perässä hiihtävä, puuskuttava juyoksija eikä sen mielestä pieni veto sopinut kuvioon lainkaan. Kiltti pieni Hoppu-poika. Nyt vaan vetämistä treenaamaan ennen seuraavaa juoksulenkkiä. Mikä loistava syy olla juoksematta hetkeen ;).

Tottiksessa oli tänään teemana hyppynoudot tai siis tarkoitus luoda Hopulle pohjia hyppynoutoja varten ja tehdä Nessalle hauskoja treenipätkiä hypyillä. Treenasimme Impivaaran hallien kentällä Kiljavalla.

Ensin tein Hopun kanssa pytyestettä. Ekana heitin pallon ja pyysin Hopun hyppämään. Mitä teki Hoppu? Hyppäsi rinnallaan päin estettä! Miten niin isänsä poika ;). Mutta eipä siinä ihmeempiä, otin pari ylintä lautraa pois ja uutta matoa koukkuun. Hyvin alkoi hyppy sujumaan! Ainoa ongelma on tokomainen asenne hyppyyn: Hoppu tarjoaan esteen taakse seisahtamista, ei pallon perään juoksemista tai pallon tuomista. Mutta tämä pieni ongelma on varmasti helposti korjattavissa. Nyt vaan pidetään hauskaa hyppyjen kanssa ja luodaan toisaalla noutoon vauhtia. Vinoesteellä kävi kuten osasin etukäteen olettaa. Aloitin vähän loivemmalla esteellä, johon Hoppu teki suvereenisti alastulokontaktin. Voi minun pientä agikoiraani! Ja uskokaa tai älkää, saman alastulokontaktin Hoppu yritti tehdä myös kilpailukokoisella vinoesteellä, tosin siinä onnistumatta. Hyvä ensitreeni hypyille, pätevä ja iloinen Hoppis! Lopuksi Hoppu teki 50 askeleen seuraamissuoran. Hyvin toimi!

Nessalle heitin tenisalloa esteiden yli ja palkkasin vinkupallolla luovutuksesta. Into oli todella hyvin kohdillaan! Pystyhypyn kanssa Nessa joutui välillä tekemään tosissaan töitä ja saattoi osua hyppyyn vähän. Lopuksi tein kolme tennispallon noutoa tasamaalla. Näissäkin fiilis huipussaan ja vauhti pysyi lähes lopuun saakka palautuksessa. Tällaisia fiiliksiä lisää!

Hoppu jäljesti noin 700m jäljen, jossa 6 keppiä, 3 kulmaa ja noin 20m jana. Jälki vanheni vajaan puolen tunnin ajan. Hopulla oli vaikeuksia jäljen aloituksessa. Lähti janalle hyvin, eteni suoraan, mutta ennen jälkeä haistoi jotakin muuta. Kehotuksesta jatkoi matkaa, löysi jäljen ja reagoi jälkeen. Mutta sen jälkeen alkoi sähläys: otti takajäljen, jäljesti väärään suuntaan, pyöri... Vasta uusi lähetys poikittain jäljen päälle tuotti tulosta ja Hoppu löysi oikean jäljen. Janatreeniä lisää! Tästä eteenpäin jälki sujui melko kivasti, yksi keppi jäi kyllä metsään. Vauhtia oli ajoittain vähän liikaa ja tarkkuutta vähän liian vähän. Ehkä tähän vaikutti jäljen tuoreus? Kaikenkaikkiaan kelpotyötä alun jälkeen.

Nessan jälki oli noin 300m, 4 keppiä, 3 kulmaa ja noin 20m jana. Nessa lähti jäljelle hyvin ja suoraan, reagoi jälkeen heti, mutta etsi aikansa oikeaa suuntaa. Tarkisti takajälkeä vähän enemmän kuin liinan mitan, mutta kääntyi itse oikeaan suuntaan. Jäljesti tarkasti ja nosti kaikki kepit. Loistokasta jälki-Nessaa parhaimmillaan ;).

Illalla Nessa ja Hoppu pääsivät vielä agittelemaan Maijun radalle. Maiju oli tänään estynyt kouluttamaan, joten kirjallisten ohjeiden perusteella räpelsimme rataa. Olin tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti sain toimimaan suurimman osan kohdita radalla Nessan kanssa. Puomin alastulo tökki. Mietin nyt sellaista, pitäisikö minun sanoa selvemmin ALAS -käsky aikalailla puomin lopussa. Jos auttaisi Nessaa hahmottamaan mitä vaadin. Mietintään. Olipa kiva treeni Nessan kanssa!

Nessan jälkeen Hoppu ehti vielä agittamaan reilu viisi minuuttia. Hoppu oli ihan super! Kuulolla ja vauhdikas. Siitä tulee vielä niin magee peli! Kunhan se(kin) saisi arvoisensa kartturin. Hoppis teki hienosti tiukat takaaleikkaukset, vaikeat keppikulmat ja persjätöt. Ihana agility-flow!

Rata näytti tältä:

31.3 Kotitokoilua

Tänään ei menny kotipuuhailut ihan kuin Strömsössä, pitää nöyränä.

Hoppu teki ensimmäisenä tunnaria. Tunnari on ollut meille vaikea liike, en jotenkin osaa kertoa Hopulle mitä siinä kuuluu tehdä. Välillä vaikuttaa kuin ymmärtäisi ja etsisi omaa haistelemalla, välillä taas tuntuu hakevan vain jonkun kapulan. Tänään tein tunnaria kotipihassa, Sara apuna. Sara vei kaikki kapulat, oman kupin avulla. Ekalla toistolla Hoppu haisteli pari kapulaa, toi oikean. Jee! Antoi toivoa onnistumisesta. Tokalla ja kolmannella toi oikean, mutta haistelematta. Uskon, että katsoi mikä on oikea. Neljännellä ja viidennellä toistolla toi mitä sattui. Näillä en siis itsekään nähnyt mihin oikea meni. Uskon siis, että Hoppu on oppinut katsomaan mikä kapula sieltä pitää tuoda. Ja koska olen itse hermorakenteeltani heikompaa luokkaa, hermostuin kun Hoppu ei osannut, Hoppu alkoi luimia ja minä hermostuin lisää. Huoh. Milloin opin?

Kun olin vetänyt vähän henkeä ja ymmärtänyt tyhmyyteni, tein Hopun kanssa vähän merkkiä ja hyppyä fiiliksen palauttamiseksi. Nämä auttoivat, lopputreenistä Hoppu teki melko iloisesti hommia. Voi Hoppu-raukkaa, mistähän se saisi itselleen fiksumman kouluttajan?

Nessan kanssa vähän seuraamista ja luoksetuloa fiilis katossa. Toimi hyvin!

Nessale vähän seuraamista ja pari luoksetuloa. Hyvä, iloinen meininki oli päällä.

Tokostelun jälkeen lähdin pellolle juoksuttamaan koiria pallon perässä. Aivan Hopun ja Nessan lempipuuhaa!

Alla pari fiksua ja filmaattista kuvaa pallohulluista ;).