Tänään järjestettiin ensimmäinen Wirneen agitreenipäivä. Kouluttajana oli aina yhtä loistava Niinu Linna. Meillä oli kyllä mahtava agipäivä!
Minulla oli Hoppu mukana treenaamassa. Junnuille tehtiin ihan aikuisten rataa, toki tietenkin osissa. Alku oli hyppy, hyppy takaa, hyppy edellisen vieressä ja aa. Helpotimme Hopulle a-esteen kulmaa, kun halusin kokeilla ymmärtääkö se estettä radan osana. Ohjasin takaakierron pakkovalssilla ja tein kolmannelle hypylle päällejuoksun. En ohjannut päällejuoksua riittävän selvästi, joten Hoppu juoksi läpi ohjauksesta. Tokalla toimi hyvin. Aalle lähettäessäni Hoppu tuli vain mukaani, se ei osannut hahmottaa aata radan osana, kun on treenannut kokonaista aata vasta vähän. Aata teimme yhden hypyn kautta ja erillisenä. Lähti hyvin ja vauhdilla esteelle, mutta fokus liikaa minussa, ei alastulolla ja kontaktit meni vähän roiskimiseksi. Nyt on muistettava tehdä kontaktin vahvistamista myös koko aalla.
Toinen pieni radanpätkä alkoi aalta. Siinä mentiin putkeen, vedettiin koira suoraan näkyvästä ansaputkesta putken toiseen päähän ja sen jälkeen kahden putken pään välissä näkyville kepeille. Kepeissä verkot. Hoppu reagoi tosi hyvin putkijarruun, mutta oli hämillään seuraavasta esteestä huonon sijoittumiseni takia. Olin itse liian kaukana putken suusta, jolloin jouduin korodtetusti vetämään koiraa itseeni päin enkä ollut hyvässä linjassa seuraavaan putkeen lähettämistä varten. Kun olin itse lähempänä putken suuta, sain vedettyä ja lähetettyä hyvin putkeen. Kepeille lähetys oli ekalla yrittämällä huono. Juoksin vain eteenpäin, enkä ohjannut kepeille. No, eihän Hoppu sellaista osaa. Toisella jäin liiaksi näyttämään keppejä. Hoppu meni, mutta ei hakeutunut niille itse. Kolmas kepeille lähetys hyvä. Ja siihen loppuikin eka treenipätkämme.
Toinen pätkä alkoi keppien lopusta. Siinä oli vinolla suoralla hyppy ja muuri, josta 180 käännös kohti putken suuta. Putkesta lähetys uuteen putkeen, hyppy ja tiukka käännös kauempaan putken päähän. Suoralla ongelmaksi muodostui oma liikkeen suunta. Lähtiessäni tekemään valssia, työnsin Hopun kiertämään muurin. Tämä toistui useita kertoja. Saimme virheen korjattua vasta, kun Hoppu palkattiin kerran suoraan muurin hyppäämisestä. Hoppu haki valssin jälkeen hyvin pimeän putkikulman. Lähetys seuraavalle hypylle toimi hyvin, samoin vienti aidalle. Valssi ok. Hoppu sujahti ainakin kaksi kertaa lähempään putken suuhun selkäni taakse. Osittain syynä oli se, että olin liian kaukana esteedtä, jolloin minulla ei ollut tilaa liikkua oikeaan putken suuhun ja osittain se, ettei Hoppu selvästikään tiedä riittävän hyvin ettei valssiohjauksessa ikinä saa ottaa estettä selän takaa. Muutama palkkaus valssiin mukaan tulemisesta ja sen jälkeen putkikin onnistui.
Kotiläksyksi saimme paljon palkkaa käännöksistä, jotta Hoppu oppii kiihdyttämään heti käännöksen jälkeen. Muuten pätevää työtä Hoppulaattorilta! Estefokus on edelleen oikein hyvällä mallilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti