Hoppu pääsi tänään työstämään pentutreeneissä keskiviikkona Nessan tekemän Maijun radan alkua ja loppua. Radassa tehtiin takaakiertoa, persjättä, päällejuoksua, valssia ja rengasta. Hoppu oli pätevä, vaikka meillä kesti hetken löytää yhteinen sävel. Sain palautetta siitä, että en ohjaa riittävän napakasti ja selvästi, jolloin Hoppu helposti menee esteistä ohi jne. Muutaman kerran väännettyämme saimme hyvciä onnistumisia aikaan. Ylpeä olen pikkupojasta!
Ohjaustreenin lisäksi teimme verkotettuja keppejä, puomia ja aata. Kontaktit alkavat muodostua mukavasti ja kepit ovat verkkojen kanssa myös kivasti mallillaan. Pikkuhiljaa pitäisi alkaa urkamaan noita keppien apuja.
keskiviikko 5. kesäkuuta 2013
4.6.2013 Koiramainen vapaapäivä hyvässä seurassa
Vietin tänään hyvin aktiivista arkivapaapäivää koiramasissa merkeisä ja loistokkaassa seurassa. Kiitos Tuuli ja Marika, sekä tietenkin Raiku ja Jocke! Olipa hauskaa!
Aloitin aamun pikatottistelulla Nessan kanssa. Kävimme muistuttamassa Nessan mieliin pk-hypyn ja pk-aan. Molemmat sujuivat mukavasti. Esteet kapulalle päin tehtiin vauhdilla. Takaisin vauhtia oli maltillisemmin. Mutta ei Nessa niitä ole ehtinyt unohtaa. Hyvä niin!
Pikatottistelun jälkeen koirat pääsivät uimaan. Heittelimme palloa järven rannalla parikymmentä minuuttia. Ja koirat nauttivat taas uimisesta täysin rinnoin!
Seuraavaksi suuntasimme auton keulan kohti Petikkoa treenailemaan ja lenkkeilemään. Lenkillä oli mukana oikea ryhmä rämä: Hoppu, Jocke ja Raiku sekä Nepe-mamma. Juniorit painattelivat pitkin metsää toistensa perässä ja innostuipa se mammakin juoksentelemaan pentustensa perässä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti.
Ensimmäinen varsinainen treeniaihe oli esineruutu. Tallasimme noin 20m leveän täysipitkän kaistaleen metsään. Maasto oli melko haastavaa, täynnä oksia ja puunrunkoja. Marika vei Nessalle takakulmiin kaksi esinettä. Ekan esineen löysi ekalla pistolla, joka oli melko hyvä ja suora. Lähti tuomaan esinettä hyvin, mutta ihan lopuksi vauhti hiipui. En tarkoituksella pitänyt mitään ääntä esneen tumisen avuksi. Tokalle esineelle irtosi hyvin, etsi pitkään itsenäisesti, mutta ei aivan irronnut takakulmaa. Pyysin takaisin ja lähetin takakulmaan ja näin nousi toinen esine. Oli hyvä, että Nessa sai vahvisteen minun kuuntelemisestani tällä tavoin. Esineen luovutus saisi olla ripeämpi. Nessa kuitenkin tulee minun luokseni eikä pureskele esinettä.
Hopulle myös kaksi esinettä, molempiin takakulmiin. Irtosi ensin ensin viedylle esineelle. Joutui tekemään etsimistyötä jonkin aikaa, mutta etsi sinnikkäästi kunnes löysi. Toi hyvällä moottorilla ja kantoi perille asti esineen. Oikein hyvä! Tokalle irtoamisessa oli haastetta. Hoppu etsi, jäi vähän pyrimään etualuetta ja lähti sen jälkeen etsimään reilusti ulos ruudusta. Kun huusin takaisin, jäi pyörimään ihan lähelle. Luultavasti sekoitti tehtävän tarkkuusetsintään. Jätin Hopun istumaan, kävin näyttämässä esineen ja lähetin. Ei irronnut esineelle heti, mutta etsittyään tovin löysi ja palautti hienosti. Hopulle siis yksi esine kerrallaan, vahvistusta taakse irtoamisesta ja selvä erottelu tarkkuuteen ja esineruutuun.
Viestillä Nessalla tehtiin palauttava treeni. 200m, 100m siirtymä, kolme matkaa. Treeni meni hienosti, Nessa juoksi ja lähti varmasti ja nopeasti. Loisto-Nesmu!
Hopulle tehtiin viestillä vaikea treeni. Eka matka 150m, siirtymä 50m. Eka matka meni tosi hyvin, lähti varmasti ja juoksi hyvin perille. Tokalla matkalla oikaisi yhdessä kohdassa, jossa olin joutunut kallioesteen takia kääntymään, jolloin oli juoksemassa minusta ohi selvästi vasemmalta. Korjasi itsenäisesti ja löysi minut. Ongelma kuitenkin kulminoitui kolmannelle matkalle lähtiessä, sillä Hoppu ei selvästikään hahmottanut mistä oli tullut. Hoppu oli vähän epävarman oloinen jo lähtövalmisteluissa, normaali veto ja into oli poissa. Hoppu lähti tarjoamaan yhtä polkua oikealla puolellani ja totesi itse olevansa väärässä. Yritin lähettää uudestaan vähän vasempaan suuntaan , mutta Hoppu ei lähtenyt. Pyysin Tuulilta pienen ääniavun ja sen perusteella Hoppu lähti liikkeelle, vähän epävarmasti mutta kumminkin. Pysähtyi vielä noin 30m päähän minusta katsomaan mennäkö vai ei ja minä vahvistin eteenpäinjuoksemista sanomalla mene viesti. Sillähän se lähti! Hopulle treeni oli vaikea. Seuraavaksi helpompi treeni. Hyvää kuitenkin oli, että osasi kakkosmatkalla itse ratkaista ongelman ja että Hoppu sai kolmosmatkalle onnistumisen pienillä avuilla. Pätevä koiruus!
Viestitreenien jälkeen oli aika vilvoitella koiruuksia, joten suntasimme Firan lähteille. Koirilla oli huisin hauskaa ensin metsässä juostessaan ja sen jälkeen uidessaan. Harmittaa niin paljon, että kamera ei ollut mukana. Olisi nimittäin tullut sisaruksista loistavia otoksia!
Ja jotta aktiivinen vapaapäivä ei tähän loppuisi, oli Nessalla vielä omat agitreenit Teemu Linnan koutsauksessa jäljellä. Teemun opissa jatkoimme samalla injalla: opettelimme perustaitoja vähän muunnellulla ympyräratatreenillä. Tämän viikon aheena olivat kääntävät ja suuntaavat ohjaukset. Ja taas opimme paljon uutta. Eka treeni oli yksinkertaisuudessa hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy-putki jne. ympyrää. Hypyt oli sijoitettu niin, ettei koiran linja mennyt suoraan esteelle vaan koira piti linjata hypylle ja siitä putkelle. Ekalla yrityksellä rytmitin jo väärin ekaan putkeen lähetyksen, joten jäin vähän paikoilleni seisomaan, päällejuoksu aidan jälkeen, lähetys putkeen ja, sen jälkeen levisi. Olin liian pitkällä takaaleikkauksele ja liian myöhässä persjätölle. Tokalla lähetys ekaan putkeen parempi, juoksulla hypyn taakse ja päällejuoksuohjauksella linjaus putkeen, persjättö putkelle, sama toiseen kertaan ja kolmannella olin jo niin myöhässä että putkesta ohjaus hypylle piti tehdä loivalla takaaleikkausella eli vaihtamalla puolta koiran selän takana. Loiva takaaleikkaus ei toiminut niin hyvin kuin olisi voinut, sillä oma liikkeeni hidastui ja suhisin tarpeettomasti, jolloin Nessa alkoi kääntyä liikaa. Olimme kuitenkin oppineet sen, mitä treenisä oli tarkoitus oppia. Vaikka persjättö oli se ykkösvaihtoehto alussa, on hyvä olla myös plan B myöhään jäämisen varalta, jonka sitten osaa lennossa ottaa käyttöön. Hyvä oppi!
Toka rata oli pieni ympyrä suorien putkien ja viimeisten vinojen hyppyjen kautta. Treenin ideana oli oppia tekemään hypylle hyvä käännös ja sen jälkeen linjaamaan seuraavalle hypylle ja putkeen. Tässä saimme aikaan yksittäisiä onnistumisia, mutta liian monta kertaa käännökseni oli läpijuostu tai käännöksen jälkeinen linjani oli väärä. Tätä pitää tehdä uudestaankin!
Kolmas treeni oli eräänlainen siksak-kuvio. Aita, mutkaputki, käänös keskiaidalle, vinoaita, keskiaita, vinoaita, keskiaita, vinoaita, keskiaita, vinoata, keskiaita, mutkaputki. Paljon oli siis käntäviä ohjauksia. Ekaan käännökseen valitsin perskäännöksen, muihin takaaleikkauksen. Tässäkin treenissä juoksin useamman käännksen läpi eli en kunnolla hidastanut ja kääntänyt suuntaa. Suurempi ongelma minulla kuitenkin oli, ett saatoin tehdä ihan hyvän ohjauksen, mutta en malttanut odottaa että koirani reagoi siihen. Tämä pitää aina muistaa! Teemu kommentoi myös, että Nessa ei lähde helposti tarjoamaan sitä tiukkaa käännöstä ja itsensä keräämistä vaan käännösohjaus pitää itää pidempään päällä. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi käännökset helposti leviävät: minä en pidä ohjausta riittävän pitkään päällä, jotta Nessa lukee sen kunnolla kääntäväksi ja annan koiran juosta käännöksestä läpi. Nessahan kyllä kääntyy, jos ohjaan hyvin ja "vaadin" sitä kääntymään. Tätä pohditaan nyt kunnolla! Huippuhyvää treeniä jälleen Teemun opissa, mahtavaa!
Aloitin aamun pikatottistelulla Nessan kanssa. Kävimme muistuttamassa Nessan mieliin pk-hypyn ja pk-aan. Molemmat sujuivat mukavasti. Esteet kapulalle päin tehtiin vauhdilla. Takaisin vauhtia oli maltillisemmin. Mutta ei Nessa niitä ole ehtinyt unohtaa. Hyvä niin!
Pikatottistelun jälkeen koirat pääsivät uimaan. Heittelimme palloa järven rannalla parikymmentä minuuttia. Ja koirat nauttivat taas uimisesta täysin rinnoin!
Seuraavaksi suuntasimme auton keulan kohti Petikkoa treenailemaan ja lenkkeilemään. Lenkillä oli mukana oikea ryhmä rämä: Hoppu, Jocke ja Raiku sekä Nepe-mamma. Juniorit painattelivat pitkin metsää toistensa perässä ja innostuipa se mammakin juoksentelemaan pentustensa perässä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti.
Ensimmäinen varsinainen treeniaihe oli esineruutu. Tallasimme noin 20m leveän täysipitkän kaistaleen metsään. Maasto oli melko haastavaa, täynnä oksia ja puunrunkoja. Marika vei Nessalle takakulmiin kaksi esinettä. Ekan esineen löysi ekalla pistolla, joka oli melko hyvä ja suora. Lähti tuomaan esinettä hyvin, mutta ihan lopuksi vauhti hiipui. En tarkoituksella pitänyt mitään ääntä esneen tumisen avuksi. Tokalle esineelle irtosi hyvin, etsi pitkään itsenäisesti, mutta ei aivan irronnut takakulmaa. Pyysin takaisin ja lähetin takakulmaan ja näin nousi toinen esine. Oli hyvä, että Nessa sai vahvisteen minun kuuntelemisestani tällä tavoin. Esineen luovutus saisi olla ripeämpi. Nessa kuitenkin tulee minun luokseni eikä pureskele esinettä.
Hopulle myös kaksi esinettä, molempiin takakulmiin. Irtosi ensin ensin viedylle esineelle. Joutui tekemään etsimistyötä jonkin aikaa, mutta etsi sinnikkäästi kunnes löysi. Toi hyvällä moottorilla ja kantoi perille asti esineen. Oikein hyvä! Tokalle irtoamisessa oli haastetta. Hoppu etsi, jäi vähän pyrimään etualuetta ja lähti sen jälkeen etsimään reilusti ulos ruudusta. Kun huusin takaisin, jäi pyörimään ihan lähelle. Luultavasti sekoitti tehtävän tarkkuusetsintään. Jätin Hopun istumaan, kävin näyttämässä esineen ja lähetin. Ei irronnut esineelle heti, mutta etsittyään tovin löysi ja palautti hienosti. Hopulle siis yksi esine kerrallaan, vahvistusta taakse irtoamisesta ja selvä erottelu tarkkuuteen ja esineruutuun.
Viestillä Nessalla tehtiin palauttava treeni. 200m, 100m siirtymä, kolme matkaa. Treeni meni hienosti, Nessa juoksi ja lähti varmasti ja nopeasti. Loisto-Nesmu!
Hopulle tehtiin viestillä vaikea treeni. Eka matka 150m, siirtymä 50m. Eka matka meni tosi hyvin, lähti varmasti ja juoksi hyvin perille. Tokalla matkalla oikaisi yhdessä kohdassa, jossa olin joutunut kallioesteen takia kääntymään, jolloin oli juoksemassa minusta ohi selvästi vasemmalta. Korjasi itsenäisesti ja löysi minut. Ongelma kuitenkin kulminoitui kolmannelle matkalle lähtiessä, sillä Hoppu ei selvästikään hahmottanut mistä oli tullut. Hoppu oli vähän epävarman oloinen jo lähtövalmisteluissa, normaali veto ja into oli poissa. Hoppu lähti tarjoamaan yhtä polkua oikealla puolellani ja totesi itse olevansa väärässä. Yritin lähettää uudestaan vähän vasempaan suuntaan , mutta Hoppu ei lähtenyt. Pyysin Tuulilta pienen ääniavun ja sen perusteella Hoppu lähti liikkeelle, vähän epävarmasti mutta kumminkin. Pysähtyi vielä noin 30m päähän minusta katsomaan mennäkö vai ei ja minä vahvistin eteenpäinjuoksemista sanomalla mene viesti. Sillähän se lähti! Hopulle treeni oli vaikea. Seuraavaksi helpompi treeni. Hyvää kuitenkin oli, että osasi kakkosmatkalla itse ratkaista ongelman ja että Hoppu sai kolmosmatkalle onnistumisen pienillä avuilla. Pätevä koiruus!
Viestitreenien jälkeen oli aika vilvoitella koiruuksia, joten suntasimme Firan lähteille. Koirilla oli huisin hauskaa ensin metsässä juostessaan ja sen jälkeen uidessaan. Harmittaa niin paljon, että kamera ei ollut mukana. Olisi nimittäin tullut sisaruksista loistavia otoksia!
Ja jotta aktiivinen vapaapäivä ei tähän loppuisi, oli Nessalla vielä omat agitreenit Teemu Linnan koutsauksessa jäljellä. Teemun opissa jatkoimme samalla injalla: opettelimme perustaitoja vähän muunnellulla ympyräratatreenillä. Tämän viikon aheena olivat kääntävät ja suuntaavat ohjaukset. Ja taas opimme paljon uutta. Eka treeni oli yksinkertaisuudessa hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy-putki-hyppy-putki jne. ympyrää. Hypyt oli sijoitettu niin, ettei koiran linja mennyt suoraan esteelle vaan koira piti linjata hypylle ja siitä putkelle. Ekalla yrityksellä rytmitin jo väärin ekaan putkeen lähetyksen, joten jäin vähän paikoilleni seisomaan, päällejuoksu aidan jälkeen, lähetys putkeen ja, sen jälkeen levisi. Olin liian pitkällä takaaleikkauksele ja liian myöhässä persjätölle. Tokalla lähetys ekaan putkeen parempi, juoksulla hypyn taakse ja päällejuoksuohjauksella linjaus putkeen, persjättö putkelle, sama toiseen kertaan ja kolmannella olin jo niin myöhässä että putkesta ohjaus hypylle piti tehdä loivalla takaaleikkausella eli vaihtamalla puolta koiran selän takana. Loiva takaaleikkaus ei toiminut niin hyvin kuin olisi voinut, sillä oma liikkeeni hidastui ja suhisin tarpeettomasti, jolloin Nessa alkoi kääntyä liikaa. Olimme kuitenkin oppineet sen, mitä treenisä oli tarkoitus oppia. Vaikka persjättö oli se ykkösvaihtoehto alussa, on hyvä olla myös plan B myöhään jäämisen varalta, jonka sitten osaa lennossa ottaa käyttöön. Hyvä oppi!
Toka rata oli pieni ympyrä suorien putkien ja viimeisten vinojen hyppyjen kautta. Treenin ideana oli oppia tekemään hypylle hyvä käännös ja sen jälkeen linjaamaan seuraavalle hypylle ja putkeen. Tässä saimme aikaan yksittäisiä onnistumisia, mutta liian monta kertaa käännökseni oli läpijuostu tai käännöksen jälkeinen linjani oli väärä. Tätä pitää tehdä uudestaankin!
Kolmas treeni oli eräänlainen siksak-kuvio. Aita, mutkaputki, käänös keskiaidalle, vinoaita, keskiaita, vinoaita, keskiaita, vinoaita, keskiaita, vinoata, keskiaita, mutkaputki. Paljon oli siis käntäviä ohjauksia. Ekaan käännökseen valitsin perskäännöksen, muihin takaaleikkauksen. Tässäkin treenissä juoksin useamman käännksen läpi eli en kunnolla hidastanut ja kääntänyt suuntaa. Suurempi ongelma minulla kuitenkin oli, ett saatoin tehdä ihan hyvän ohjauksen, mutta en malttanut odottaa että koirani reagoi siihen. Tämä pitää aina muistaa! Teemu kommentoi myös, että Nessa ei lähde helposti tarjoamaan sitä tiukkaa käännöstä ja itsensä keräämistä vaan käännösohjaus pitää itää pidempään päällä. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi käännökset helposti leviävät: minä en pidä ohjausta riittävän pitkään päällä, jotta Nessa lukee sen kunnolla kääntäväksi ja annan koiran juosta käännöksestä läpi. Nessahan kyllä kääntyy, jos ohjaan hyvin ja "vaadin" sitä kääntymään. Tätä pohditaan nyt kunnolla! Huippuhyvää treeniä jälleen Teemun opissa, mahtavaa!
4.6.2013 Jäljestystä ja lenkkeilyä
Hoppu pääsi tänään purkamaan riehumisintoaan oikein kunnolla, kun suuntasimme treenaamaan Tuulin ja Raikun kanssa. Nuoriso rälläsi menemään lenkkipoluilla oikein urakalla toisiaan vaanien, niskassa roikkuen ja taklaillen. Taklailu tosin oli hiukan yksipuolista, Hoppu taklasi ja Raiku otti taklauksia vastaan. Melko reilua kun painoeroa on se 6 kiloa Hopun eduksi...
Juoksemisen ja riekkumisen jälkeen oli aika rauhoittua jäljestyspuuhiin. Hopulle tehtiin noin 300 askeleen namijälki, kuivanami jokaisessa askeleessa. Jäljen lopussa keppi. Jälkipohja oli kosteaa, alle 10 cm nurmikkoa ja jäljen tallasi Tuuli. En ole ikinä nähnyt Hoppua jäljestämässä yhtä täsmällisesti, rauhallisesti ja keskittyen! Työskentely oli upeaa! Yhden kerran koko jäljelä edes hihna kiristyi. Uskomatonta! Lopun kepi ilmaistiin hienosti. Tällaisia treenejä kun saadaan pari alle, uskaltaudutaan tekemään jo kulmiakin. En tiedä mikä kaikki tähän maltillisen suorituksen kasaamiseen vaikutti. Ehkä nurmikkopohja toimii erityisen hyvin tai sitten Raikun väsytyspalvelu inc. teki todellisesti tehtävänsä. Tai tauko on auttanut. Tiedä häntä, näitä kuitenkin toivotaan lisää!
Juoksemisen ja riekkumisen jälkeen oli aika rauhoittua jäljestyspuuhiin. Hopulle tehtiin noin 300 askeleen namijälki, kuivanami jokaisessa askeleessa. Jäljen lopussa keppi. Jälkipohja oli kosteaa, alle 10 cm nurmikkoa ja jäljen tallasi Tuuli. En ole ikinä nähnyt Hoppua jäljestämässä yhtä täsmällisesti, rauhallisesti ja keskittyen! Työskentely oli upeaa! Yhden kerran koko jäljelä edes hihna kiristyi. Uskomatonta! Lopun kepi ilmaistiin hienosti. Tällaisia treenejä kun saadaan pari alle, uskaltaudutaan tekemään jo kulmiakin. En tiedä mikä kaikki tähän maltillisen suorituksen kasaamiseen vaikutti. Ehkä nurmikkopohja toimii erityisen hyvin tai sitten Raikun väsytyspalvelu inc. teki todellisesti tehtävänsä. Tai tauko on auttanut. Tiedä häntä, näitä kuitenkin toivotaan lisää!
3.6.2012 Helteistä viestiä
Tänään oli kuuma päivä. Oikeasti kuuma. Helteistä ja aurinkoista. Haettuani lapset hoidosta lähdimme heti järven rantaan uimaan. Lapset pääsivät myös polskimaan järveen ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Hoppu ja Nessa uiskentelivat pallon perässä. Hopun uimatekniikka on hyvää ja se lähtee jo pidempiäkin matkoja uimaan pallon perässä. Kiva juttu! Uimista on nimittäin kesäisin reilusti ohjelmistossa. Mikään ei ole parei tapa virkistyä treenailun jälkeen, kuin järvessä pulahtaminen. Se vaan on parhautta.
Lähdimme viilennystuokion jälkeen viestimetsään Kaisin kanssa. Treenasimme Hanko-Hyvinkää tien vieressä, kuivassa kangasmetsässä. Nessa juoksi avoimen luokan viestiradan, ainakin hyvin lähelle. Metsä oli kuuma ja kuiva. Nessa lähti ekalle matkalle hyvin, juoksi vauhdikkaasti. Tokalla vauhti oli vähän rauhallisempaa lähtiessä, tuli perille reipasta vauhtia. Pitkä matka ja kuumuus verottivat selvästi jaksamista. Vikalle matkalle Nessa lähti laukalla, mutta rauhallisesti. Noin 200m jälkeen se pysähtyi ja katsoi vähän aikaa minua: oletko nyt tosissasi, että minun on juostava?? Hetken pohdittuaan se päätti, että juostaan sitten. Hullujahan nuo ihmiset on. Vauhti ei parasta a-luokkaa, mutta olen tyytyväinen että Nessa väsymyksestään huolimatta juoksi. Taito-Nepe <3.
Hoppu teki pari tarkkuusruutua etsien kolikkoa. Ekalla yritti karata kauemmas tarkkuusruudusta, joten pyysin takaisin. Tämän jälkeen pysyi kivasti ruudussa, etsi tarkasti, löysi ja ilmaisi suuhun ottamalla ja makuulle käymällä. Toisen kerran piilotin saman esineen hieman sammalen sisään. Etsiminen hyvää, esine löytyi melko helposti, ilmaisukin alkoi hyvin, mutta sitten Hoppu nieli kolikon. Tarkkuusesineiden nieleminen kulkee siis suvussa ;). Eli Hopulle nyt vahvistettava sitä maahanmenoa heti suuhun ottamisen jälkeen. Nyt nimittäin nieli, koska yritti tuoda esinettä minulle päin. Voi Hoppua, kakkensa yrittää ja lopulta nielee esineen mitä yrittää ilmaista. Eihän tuolle voi kuin nauraa!
Lähdimme viilennystuokion jälkeen viestimetsään Kaisin kanssa. Treenasimme Hanko-Hyvinkää tien vieressä, kuivassa kangasmetsässä. Nessa juoksi avoimen luokan viestiradan, ainakin hyvin lähelle. Metsä oli kuuma ja kuiva. Nessa lähti ekalle matkalle hyvin, juoksi vauhdikkaasti. Tokalla vauhti oli vähän rauhallisempaa lähtiessä, tuli perille reipasta vauhtia. Pitkä matka ja kuumuus verottivat selvästi jaksamista. Vikalle matkalle Nessa lähti laukalla, mutta rauhallisesti. Noin 200m jälkeen se pysähtyi ja katsoi vähän aikaa minua: oletko nyt tosissasi, että minun on juostava?? Hetken pohdittuaan se päätti, että juostaan sitten. Hullujahan nuo ihmiset on. Vauhti ei parasta a-luokkaa, mutta olen tyytyväinen että Nessa väsymyksestään huolimatta juoksi. Taito-Nepe <3.
Hoppu teki pari tarkkuusruutua etsien kolikkoa. Ekalla yritti karata kauemmas tarkkuusruudusta, joten pyysin takaisin. Tämän jälkeen pysyi kivasti ruudussa, etsi tarkasti, löysi ja ilmaisi suuhun ottamalla ja makuulle käymällä. Toisen kerran piilotin saman esineen hieman sammalen sisään. Etsiminen hyvää, esine löytyi melko helposti, ilmaisukin alkoi hyvin, mutta sitten Hoppu nieli kolikon. Tarkkuusesineiden nieleminen kulkee siis suvussa ;). Eli Hopulle nyt vahvistettava sitä maahanmenoa heti suuhun ottamisen jälkeen. Nyt nimittäin nieli, koska yritti tuoda esinettä minulle päin. Voi Hoppua, kakkensa yrittää ja lopulta nielee esineen mitä yrittää ilmaista. Eihän tuolle voi kuin nauraa!
perjantai 31. toukokuuta 2013
30.5.2013 Viestiä
Tänään viestiteltiin Kaisin kanssa Kivistön metsässä.
Nessalle 5 matkaa, 150m eka matka, siirtymät 300m ja 100m. Maasto haastavaa hakkuualuetta, jossa oli tiuhasti tuoretta koivukasvustoa. Nessa juoksi varmasti kaikki matkat. Nyt vielä pitkät matkat ja yksi lyhyt treeni ennen koetta.
Hoppu teki lyhyen treenin polkua pitkin. Eka matka 50m, siirtymät 50m ja 50m. Juoksi hienosti ja vauhdilla metsä rytisten. Hieno mies!
Nessalle 5 matkaa, 150m eka matka, siirtymät 300m ja 100m. Maasto haastavaa hakkuualuetta, jossa oli tiuhasti tuoretta koivukasvustoa. Nessa juoksi varmasti kaikki matkat. Nyt vielä pitkät matkat ja yksi lyhyt treeni ennen koetta.
Hoppu teki lyhyen treenin polkua pitkin. Eka matka 50m, siirtymät 50m ja 50m. Juoksi hienosti ja vauhdilla metsä rytisten. Hieno mies!
29.5.2013 Agia ja hakua
Nessa pääsi tänään pitkän juoksutauon jälkeen agilitytreeneihin. Maiju oli tehnyt meille oikein kivan radan, jossa päästiin kuitenkin parin perusongelmani pariin. Nessa oli aivan innoissaan treenamassa. Kuitenkin se pysyi hyvin kuulolla, pelkäsin että treenit saattaisivat mennä pääasiassa sinkoiluksi.
Rata alkoi hyppy, hyppy takaa ja hyppy takaa. Sen jälkeen hyppy ja putkeen. Eka takaakierto onnistui heti. Olin suunnitellut tekeväni kakkoselle valssin, mutta Maijun ehdottama persjättö toimi paremmin. Ensin persjättöni oli vähän myöhässä ja väärään suuntaan, mutta parin kerran jälkeen saatiin toimimaan. Kolmosella pääsin esittämään suunnattoman suurta takaakierto-ongelmaani. Menen esteelle liian pitkälle ja lähden pois esteeltä ennenkuin koira on lukinnut esteen. Ja näin kävi monta kertaa. Ja vaikka kuinka yritin, linjani kakkoselta kolmoselle oli mahdoton saada ihan oikein. Parani se kyllä. Putken jälkeen sylivekki, jossa tein myös itselleni perinteisen virheen, hätäilin ohjauksen ja lähdin liian aikaisin liikkeelle. Parin toiston jälkeen sain toimiman ja Maiju sanoi ettei koira voisi tuolla ohjauksella paremmin kääntyä. Hyvä Nessa! Aidan jälken rengas ja kepit, ei muta ongelmaa kuin lopussa hidastuvat kepit. Noihin pitäisi nyt luoda vauhtia yksittäisenä esteenä. Keppien jälkeen kaksi estettä takaa, joilla päällejuoksu. Näillä ajoitukseni oli ensin myöhässä, mutta saatiin pian kuntoon. Pituus, putkeen, tiukka käänös esteelle ja puomi. Kännös esteelle tosi jees! Puomin alastulolle hidasti, mutta otti joka kerta kontaktin sinne pysähtyen. Pakovalssi esteelle, putkeen, toimi hyvin. Putken jälkeen vielä loppuradan esteitä, jotka toimivat heti alkuun hyvin, vaikkakin kaksi valssia toimi paremmin kun olin niissä vähän aikaisemmin. Pätkissä tehdyn radan jälkeen tein radan vieä kokonaan läpi ja sehän toimi! Jee! Olipa kiva treeni!
Illalla pääsimme myös pitkästä aikaa hakuilemaan. Hoppu treenasi ensin. Neljä ukkoa, noin 30m etäisyydellä. Hoppu lähti todella innolla metsään, mutta suoria pistot eivät varsinaisesti olleet. Etsiä jaksoi erittäin hyvin ja ilmaisu pelitti tosi hyvin, myös näyttö. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan!
Nessalle kolme ukkoa, ei tyhjiä. Etäisyys noin 50m. Nessa oli aivan täpinöissään metsään lähdössä ja teki tosi hyvää työtä. Loisto-Nessa!
Rata alkoi hyppy, hyppy takaa ja hyppy takaa. Sen jälkeen hyppy ja putkeen. Eka takaakierto onnistui heti. Olin suunnitellut tekeväni kakkoselle valssin, mutta Maijun ehdottama persjättö toimi paremmin. Ensin persjättöni oli vähän myöhässä ja väärään suuntaan, mutta parin kerran jälkeen saatiin toimimaan. Kolmosella pääsin esittämään suunnattoman suurta takaakierto-ongelmaani. Menen esteelle liian pitkälle ja lähden pois esteeltä ennenkuin koira on lukinnut esteen. Ja näin kävi monta kertaa. Ja vaikka kuinka yritin, linjani kakkoselta kolmoselle oli mahdoton saada ihan oikein. Parani se kyllä. Putken jälkeen sylivekki, jossa tein myös itselleni perinteisen virheen, hätäilin ohjauksen ja lähdin liian aikaisin liikkeelle. Parin toiston jälkeen sain toimiman ja Maiju sanoi ettei koira voisi tuolla ohjauksella paremmin kääntyä. Hyvä Nessa! Aidan jälken rengas ja kepit, ei muta ongelmaa kuin lopussa hidastuvat kepit. Noihin pitäisi nyt luoda vauhtia yksittäisenä esteenä. Keppien jälkeen kaksi estettä takaa, joilla päällejuoksu. Näillä ajoitukseni oli ensin myöhässä, mutta saatiin pian kuntoon. Pituus, putkeen, tiukka käänös esteelle ja puomi. Kännös esteelle tosi jees! Puomin alastulolle hidasti, mutta otti joka kerta kontaktin sinne pysähtyen. Pakovalssi esteelle, putkeen, toimi hyvin. Putken jälkeen vielä loppuradan esteitä, jotka toimivat heti alkuun hyvin, vaikkakin kaksi valssia toimi paremmin kun olin niissä vähän aikaisemmin. Pätkissä tehdyn radan jälkeen tein radan vieä kokonaan läpi ja sehän toimi! Jee! Olipa kiva treeni!
Illalla pääsimme myös pitkästä aikaa hakuilemaan. Hoppu treenasi ensin. Neljä ukkoa, noin 30m etäisyydellä. Hoppu lähti todella innolla metsään, mutta suoria pistot eivät varsinaisesti olleet. Etsiä jaksoi erittäin hyvin ja ilmaisu pelitti tosi hyvin, myös näyttö. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan!
Nessalle kolme ukkoa, ei tyhjiä. Etäisyys noin 50m. Nessa oli aivan täpinöissään metsään lähdössä ja teki tosi hyvää työtä. Loisto-Nessa!
maanantai 27. toukokuuta 2013
24.4.2013 Raunioita ja jäljestystä
Hoppu tänään 11 kuukautta! Hitsi miten aika rientää eteenpäin! Kohtahan sen pitäisi jo osata jotakin ;-).
Nessa ja Hoppu pääsivät tänään etsimään ukkoja raunioilta. Nessalle kaksi piiloa, suorapalkkaus. Raunioilla tuuli niin hyvin, että etsiminen oli helppoa. Ukot bongattiin jo lähes rauniorafan tousesta reunasta. Mahtis Nessa!
Hopun treenin idea oli tänään harjoitella ilmaisun näyttöä. Tähän asti olen itse palkannut Hopun rullan tuomisesta. Hopulla oli neljä piiloa: kaivo, pressukela, roskin tornin alla ja mökki. Miekkonen sai haisun hyvin, jaksoi työstää tarkennuksen hyvin loppuun saakka ja rullan tuonti toimi hienosti. Annoin pienen palkan rullasta, otin pannasta kiinni, maalimies kutsui ja lähetin käskyllä NÄYTÄ. Irtosi hyvin, kun oli kutsu apuna. Hoppu teki treenit todi hyvin, motivaatio oli huipussaan. Vauhtia oli ajoittain niin paljon, että minun teki mieli sulkea silmät. Hullu nenämies!
Illalla tein Hopulle kaksi namijälkeä. Tarkoitus olisi nyt näillä namijäljillä opettaa Hopulle rauhallisempaa ja tarkempaa jäljestystä. Eka jälki Hankotien varressa, tien penkalla. Pohja hiekkaista nurmikkoa. Jälki 50 askelta, nami joka askeleessa, keppi jäljen päässä. Jäljesti kovalla vedolla, yritti rynniä namien ohi ja ohitti loppukepin nameja etsien. Kun pidin vastaan, söi kyllä suurimman osan nameista. Lopulta sain myös reagoimaan keppiin. Hopun tapa ilmaista keppi oli napata se suuhun. Pyysin sen lisäksi Hopun maahan. Eli tuleva ilmaisutapa on keppi suuhun ja maahan.
Toisen jäljen tein Hopulle metsään, edelleen namijälki. Askelia 80, lopussa keppi. Vauhti oli lähes yhtä kovaa kuin ekalla, mutta muisti syödä lähes kaikki namit. Ei reagoinut itsenäisesti lopun kepiin, mutta kun en päästänyt jatkamaan matkaa, pysähtyi lopulta ilmaisemaan kepin.
Nessa ja Hoppu pääsivät tänään etsimään ukkoja raunioilta. Nessalle kaksi piiloa, suorapalkkaus. Raunioilla tuuli niin hyvin, että etsiminen oli helppoa. Ukot bongattiin jo lähes rauniorafan tousesta reunasta. Mahtis Nessa!
Hopun treenin idea oli tänään harjoitella ilmaisun näyttöä. Tähän asti olen itse palkannut Hopun rullan tuomisesta. Hopulla oli neljä piiloa: kaivo, pressukela, roskin tornin alla ja mökki. Miekkonen sai haisun hyvin, jaksoi työstää tarkennuksen hyvin loppuun saakka ja rullan tuonti toimi hienosti. Annoin pienen palkan rullasta, otin pannasta kiinni, maalimies kutsui ja lähetin käskyllä NÄYTÄ. Irtosi hyvin, kun oli kutsu apuna. Hoppu teki treenit todi hyvin, motivaatio oli huipussaan. Vauhtia oli ajoittain niin paljon, että minun teki mieli sulkea silmät. Hullu nenämies!
Illalla tein Hopulle kaksi namijälkeä. Tarkoitus olisi nyt näillä namijäljillä opettaa Hopulle rauhallisempaa ja tarkempaa jäljestystä. Eka jälki Hankotien varressa, tien penkalla. Pohja hiekkaista nurmikkoa. Jälki 50 askelta, nami joka askeleessa, keppi jäljen päässä. Jäljesti kovalla vedolla, yritti rynniä namien ohi ja ohitti loppukepin nameja etsien. Kun pidin vastaan, söi kyllä suurimman osan nameista. Lopulta sain myös reagoimaan keppiin. Hopun tapa ilmaista keppi oli napata se suuhun. Pyysin sen lisäksi Hopun maahan. Eli tuleva ilmaisutapa on keppi suuhun ja maahan.
Toisen jäljen tein Hopulle metsään, edelleen namijälki. Askelia 80, lopussa keppi. Vauhti oli lähes yhtä kovaa kuin ekalla, mutta muisti syödä lähes kaikki namit. Ei reagoinut itsenäisesti lopun kepiin, mutta kun en päästänyt jatkamaan matkaa, pysähtyi lopulta ilmaisemaan kepin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)